26082011 perjantai; fillarilla töihin-takas

Nonnih, päivän urheilut siinä, taas töihin fillarilla ja takas tietty. Aamulla peesasin yhtä äijää, joka selkeesti oli ennenkin ajanut fillarilla, pitkän matkan, aina Pitkäkoskelta Pakkalaan asti :) Olihan kyytiä ;) Aijon nyt viedä rakkaan ajopelini ensimmäiseen huoltoon :) Olen nimittäin ylittänyt jo helposti sen annetun 300 kilometrin rajan, jolloin OLISI pitänyt jo viedä ensi huoltoon, mä oon varmaan suhannut tolla ainakin tuplasti tuon matkan :o Oho. No mutta ei kait siinä, nyt se tulee sitten hoidettua. Voin kuulema vain tiputtaa fillarin niiden huoltopisteeseen koska haluan. Ei kuulema ole pahasti edes ruuhkaa, että varmaan saan aika nopeesti pyöräni takaisin. Jarrut siitä on ainakin tsekattava ja jotenkin musta tuntuu, että myös vaihteissa on jotain pientä häikkää :/ No sittenhän nähdään.

Töissä oli aivan sairaan löysä päivä tänään. Heti kun en tee oman lääkärin kanssa hommia, niin tahti on ihan eri. Muo ei kyllä hävetä ollenkaan ottaa tällaisina päivinä vähän rennommin, kun normaalisti huhkin ihan hulluna.

Nyt on taasen viikonloppu, ihanaa. Sunnuntaina on kaverin muksujen synttärikemut, jee jee, sinne ollaan menossa sitten. Muuta suunniteltua ohjelmaa ei ole, ellen nyt innostu sitten laittamaan autoa koreaksi :) Semmosta. Hyvää viikonloppua siis vaan :)

25082011 torstai: fillarointia isosti ja salia

Tadaaaaaa! Ilme kertookin, että olen yllättynyt ja no, myös iloinen :) Jee jee. Nyt on aika jees fiilis useammastakin syystä. Olen tyytyväinen, että laitoin vireille tämän irtisanoutumisen nykyiseltä saliltani ja pääsin juttelemaan klubi-isännän kanssa, vaikka aluksi ajattelinkin että WTF? No se oli oikein sharmantti mies :D ja sain tehtyä hänen kanssaan sen verran hyvän diilin, että päätin jäädä salille ;) Ei muo nyt niin paljoa haittaa että siellä käy toisinaan yksi urpo, niitähän nyt riittää joka paikkaan :D :D Mut joo, tyytyväinen olen, jee jee. Ja sain kuulla, että meidän sali laajenee parilla sadalla neliöllä ja saadaan ihan mukavia uusia laitteitakin sinne. Esim. yksi sellainen mitä olen todella kaivannutkin. No mikäs tässä sitten, kyllä tuolla diilillä kehtaa käydä noin hyvä tasoisella kuntosalilla, yeppee!

Ja sitten, onhan tullut taas urheiltua. Pyöräilyä on kertynyt tälle päivälle ainakin 45 km ja kuntosalilla tuli rehkittyä 50 min. Jalat saa kyytiä pyöräillessä ja perse kanssa, niin keskityin tänään sitten jälleen ylävartaloon tuolla salilla. Tein ihan mukavan haukkari-ojentaja treenin ja selkää... mmm... ja punnersin penkistä. Olikohan siinä. No joo, jotain sellaista. Kivaahan oli.

Kivaa ei suinkaan ole se, että en ole yksinkertaisesti ehtinyt syömään juuri mitään tänään :( Tällä liikunnan määrällä mun pitäs syödä kunnolla, tiedetään tiedetään. Kävinkin tyhjentää rahkahyllyn meidän lähikaupasta, ostin Gaenomaxia ja aijon nyt boostata itseeni vähän protskuja. Uhhuh. Aamulla kun pääsin töihin, niin lainasin duunikaverin kaurahiutaleita ja tein itselleni ihan kaurapuuroa aamupalaksi ja söin ruisleivän. Päivällä ehdin työkiireiden lomassa syömään toisen leivän ja jugurttia sekä yhden kananmunan. Siinä kaikki :o Nii-in, ei kuulosta hyvältä ei. Ai joo, tempasin mä salilla protskujuoman naamaan ja kupin kahvia kun sali tarjosi ;) uu jea.

Autoprokkis etenee vähitellen. Mulla on nyt kaksi autosta kiinnostunutta kaveria. Katsotaan. Viikonloppuna ajattelin laittaa pirssin siihen kuntoon, että kehtaan esitellä sitä kiinnostuneille, jos jaksan. Pitäs varmaan antaa tän ruoskitun kropankin levätä jossain välissä :D

Töissä oli ihan helvetillinen kiire. Taas niin alimiehitys. Voin kertoa, että multa palo käämi aika pahasti tänään ja annoin kyllä kuulua täydeltä laidalta. Eihän se tietenkään kenenkään vika ole, tai ohan se nyt jonkun, mut ei vuorossa olevien duunareiden vika ainakaan, että meitä on liian vähän siellä, mutta sellaisena hetkenä kun sä todelle tarviit apua eikä kukaan tule, ketään ei missään... ja sä oot ihan solmussa hätää kärsimässä, niin kyllä siinä kuule hermo palaa vähemmästäkin. Nooooh, toivottavasti tämä tilanne tasaantuisi, kun jengi on lomansa pitänyt ja saadaan vakijengi kasaan jälleen. Tiedä häntä. Onhan meilläkin työnmäärä lisääntynyt ihan sikana!!! Me tehään ihan hulluu settiä duunia. Edelleenkään ei tarvitse edes haaveilla ruokatauoista, syötävä on työn lomassa. Eläimellistä, tiedetään.

Jassoho, mutta nyt mä menen pesemään päivän hiet pinnasta. Kyllähän sitä on kertynytkin. Ja pesen mun pyöräilykamat huomiseki, juu-u samat kamat joka päivä :D :D Jes, mut hei, oikein mukavaa illanjatkoa för alla igen!

24082011 keskiviikko: töihin fillarilla

Nonnih, nyt voin sitten näyttää pitkää nenää niille, jotka epäilivät että mä en muka jaksa mennä fillarilla töihin ja takasin. Haha. Kello soi puoli kuusi, ylös ja aamutoimet pikasee ja vähän ennen puolta seiskaa lähdin fillaroimaan Malmille. Olin erittäin iloisesti yllättynyt, kun katsoin kelloa duunin pihalla. Olin nimittäin perilla klo 7.05 :) uu jeah. Aika nopeesti polkasin. Arviolta voisin väittää että kokonaismatka-aika Pähkiksestä Malmille oli tänään noin 40min :) ei paha, ei ollenkaan paha. Kaveri joka asuu siinä jossain Tammiston kupeessa, eli ei nyt niin kauheen kaukana meidän duunista, sanoi, että sillä menee matkaan puoli tuntia fillarilla :D Vähän naureskeltiin, et jep jep. Kyllä se vähän merkkaa millainen peli on alla ja tietty hyvä kuntokin on tietysti eduksi. Kyllä muutamakin työkaveri oli ihan huuli pyöreenä, että ootko sä hullu, ootsä tullut duuniin fillarilla. Paljon sulle tulee oikein kilsoja? Mä kun vastasin, että noin kaksikymmentä suuntaansa, niin jengi pudisteli päätänsä ja vannotti, että en mä kyllä kauaa jaksa :D Mä näytän niille. Nimittäin ihan oikeesti toi ei ollut alkuunkaan paha rasti. Mukavasti herää siinä aamutuimaan kun polkasee tommosen "pikku" aamulenkin ja käy duunissa suihkussa. Haltialan elukatkin olivat aamupalalla kun mennä viiletin siitä ohitte. Onhan se selvä, että talvella voi tehdä tiukkaa ja kun tulee sateet ja räntäkelit, niin aivan varmasti vituttaa polkeminen, mutta hei, kun mä jotain päätän, niin mähän teen sen ;) Sitä paitsi, voihan sitä sit aina turvautua julkisiin. Jännä miten kaikki lähipiirissä suhtautuu mun Irti Autosta prokkikseeni noin epäilevästi. "Et sä tuu toimeen ilman autoa! Sulla on noi koiratkin!" (niin, joo koirathan tolla autolla paljon ajaakin paikasta toiseen :D) "Sulla on lapsikin" so what, miten lapsi ja auto liittyy toisiinsa, ihan kuin lapsen kuskaamiseen tarvittaisiin yksi farmari :D Ohhoijakkaa. No katotaan nyt. Ja jos ihan ylitsepääsemättömän paljon alkaa vituttaa autottomuus (jos nyt pääsen tuosta eroon ensin), niin voihan sitä sitten ostaa jonkun pikkusen paskan kauppakassin itelleen ;) Katsotaan. Ainakin yksi työkaveri esitti kiinnostuksensa mun autoa kohtaan. Se on jo pidemmän aikaan manannut kun pitäs hankkia uusi auto. Katellaan :)

Jaahans jassoo. Töissä myös moni hymyili mun hieman turpealle ylähuulelleni :D hehe ja halusivat nähdä tikit. Joo-o, lisää on tosiaan tiedossa. Lokakuussa se sitten alkaa taas. Voi vittankeeli. No ei auta.

Semmosta. Mutta hemmetin hyvä fiilis tosta fillaroinnista taas. Ehkä syön nyt jotain, kohta on ehkä kulunut se tunti, kun otin antibiootin. Kuulemisiin :)

23082011 tiistai; fillarilenkki

No jah. Tuli sitä sitten lähdettyä pyöräilee. Yksi kokonainen saikkupäivä riitti näemmä mulle, se oli eilinen, tänään oli jo pakko päästä liikkuu, vaikka olikin sairauslomapäivä lääkärin määräyksestä, mut kun ei pysty istuu vain himassa. Kävin vähän hahmottelee työmatkaa fillarilla. Ei toi nyt paha oo. Kivasti kertyy kilsoja ja saapahan liikunnan hyödyn siinä samassa. Huomenna, jos kaikki menee hyvin, voisin mennä sitten fillarilla duuniin. Pitää vaan herätä aikaisemmin.

Pikkasen alko tykyttää leikkausalueelle sykkeen noustessa, mut ei paha, ei ollenkaan paha. Kävin taas moikkaa Haltialan lampaita. Kuten kuvasta näkyy, siellä oli siesta meneillään :D Aika laiskanpulskeeta sakkia. Ihaniahan ne ovat. Juttelin niille niitä näitä, vaikka niitä tuskin kiinnosti tuon taivaallista.

Juuri kun olin lähdössä fillarin kanssa ovesta pihalle, soi kännykkä. Kuntosalilta soitettiin. Aika nopeeta toimintaa ellen sanoisi. Nooooh, nyt mun pitää sitten torstaina mennä tapaamaan jotain tyyppiä tämän irtisanoutumisen johdosta. Okei, mä luulen, että ne yrittää laittaa kapuloita rattaisiin, etten lähtis. Varmaan tekee siitä mahdollisimman hankalaa. Pyh. No katotaan. Jos ne tekee sellaisen tarjouksen, ettei siitä kerta kaikkiaan voi kieltäytyä, niin sit mä voin harkita jäämistä, mutta silloin salin kuukausimaksu pitää alkaa nelosella, eikä suinkaa vitosella tai kutosella ;) Eli luulenpa, ettei meille tule kauppoja torstaina :D Lähtö siis lähenee. Mitähän ne sanois, jos sanoisin lähtöni syyksi, että salilla käy yksi tyyppi jota en voi kerta kaikkiaan sietää :D :D :D No sehän ei tietenkään ole todellinen syy, kuhan nyt mietin jos läpällä heittäis. Siinä piilee kuitenkin puoli totuus. Heh. No joo... se siitä.

Ei kait täs hittojakaan. Ehkä tunnin päästä voin syödä jotain. Juuri otin antibiootin, joten tuntia ennen ja jälkeen lääkkeen ei saisi syödä. No odotellaan. Eipähän tule syötyä liikoja :D heh. Kuulemisiin jälleen.

Uudet tuulet

Nonnih, nyt laitan ns. vettä myllyyn ja järkkäilen tässä asioitani. Olen päättänyt tehdä vähän isompia muutoksia elämässäni. Yksi niistä taitaa olla autosta luopuminen. Siihen vaikuttaa tietysti taloudelliset syyt, mutta myös kesän aikana olen tullut siihen tulokseen, että pyörä on ihan helvetin hyvä kulkuneuvo. Okei, työmatkat vähän vaikeutuu, mutta jos säitä pitelee, voin ihan hyvin fillaroida töihin ja takaisin. Siinä tulee semmonen lähemmäs nelkytä kilsaa sitten pyöräilyä päivää kohden ;) Tekee ihan hyvää. No katsotaan miten tämä irti autosta prokkis etenee. Sen lisäksi, että säästän siinä rahaa, säästän luontoa ja tietysti kohennan kuntoani, kun ei voi enää istahtaa autoon ja mennä paikasta toiseen ;) Tosin aika vähän mä muutenkaan käytän autoa mihinkään muuhun kuin töissä käyntiin. Nyt kesälläkin jos on ollut asiaa esim. stadin suuntaan, olen järjestäin mennyt sinne fillarilla, enkä suinkaan autolla. Viikonloppuna kävin pariin otteeseen Jumbossa asioilla, fillarilla.

No mutta toinen muutos. Laitoin juuri kuntosalilleni viestiä, että haluan katkaista jäsenyyteni sinne :o Ohhoh, nonnih, nyt joku tippu varmasti perseelleen, että täh?!?!?!? Toi himo jumppaaja, mitä se aikoo? No tähän on muutamakin syy. Olen tätä pidempään miettinyt. En enää juurikaan käy ryhmätunneilla, käyn vain salilla. Tuo kyseinen sali on suhteessa kalliimpi kuin se mistä tämän "urani" aloitin, joten ajattelin olla paluumuuttaja ;) Ja ohan siinä sitten sekin pointti, etten vahingossakaan törmää "sydänystävääni" enää tuolla, koska jostain kumman syystä, sekin on alkanut viihtymään puntilla sen jälkeen kun mä lopetin ryhmätunnit :/ Luulenpa ettei häntäkään paljon haittaisi, jos käytämme eri kuntosaleja jatkossa. Kyseinen ihminen teki niin ikävästi mulle aikoinaan (puhui paskaa selän takana julkisesti), että edelleenkin sen naaman näkeminen saa mun verenpaineen nousuun. En kaipaa lähelleni, edes näköetäisyydelle tommosia kaksinaamaisia pershäröjä ;) Eli siinäpä sitten. Ja tavallaan olen kaivannut sitä salia miltä lähdin. Se on semmonen vanhanajan sali, ei mitään turhaa prameilua. Tuo nykyinen on hieno tietysti, puitteet on komiat, mut ohan se vähän neitimäinen ehkä :D Ja tietty tässä painaa vaakakupissa myös tuo finanssipuoli. Jos voi säästää rahaa, eikä maksa ns. turhasta, niin miksi en tekisi muutosta. Sitä paitsi kaipaan niitä edellisen salin omistajiakin :)

Semmosia. Nonnih, pyykkikone pysähty, josko sitä nyt sitten lähtis vaikka fillarin selkään. Duunista laitetaan jo viestiä, että kait sä oot tulossa huomenna töihin, tuuthan... Duunikaveri on laitettu yhden toisen tohtorin pariksi, niin nyt hammaslääkärimme ilmeisesti itkee siellä verta, kun näyttää siltä, että se voi pahimmassa tapauksessa saada jonkun tumpelon tiimiinsä :D se on tottunut niin hyvään kun minä ja mun duunikaveri ollaan sen appareita ;) ei se tuu toimeen ilman meitä, hih. Semmottista. Mutta ei kait täs hittojakaan. Jos lähtis taas moikkaa Haltialan lampaita. Nyt siellä tuskin on ruuhkaakaan, niin vois vaikka vähän silitelläkin niitä karvapalleroita. Tyttö menee koulun jälkeen mummolle ja vaarille ja tuo tullessaan sieltä jauhelihaa, josta ajattelin loihtia vaikka lihapullia, nams. Kuulemisiin jälleen.

Turvoksissa!

Nimittäin huuli on turvoksissa. Kuva on karsee, mutta kertonee enemmän kuin tuhat sanaa tällä hetkellä! Eilen nimittäin kävin siellä suukirralla sitten moikkaamassa lääkäriä ja joo, voin kertoa, että kokemuksena tuo ei ollut kovin miellyttävä. On se jännä kyllä, että vaikka itse päivittäin katsoo sitä touhua, verta ja hampaan kappaleita, niin sitten kun itelleen tehdään, niin se kääntyy ihan järkyttäväksi touhuksi. Jaa-a, voihan se olla, että nimenomaan se siitä tekeekin niin hemmetin ällöttävää kun tietää suurinpiirtein mitä siellä suussa tapahtuu, vaikkei näe mitään. Yhhyh. Kyllähän sitä tuntee, vaikka se ei satukaan. Sieluni silmin näin, miten tohtori väänsi mulle ienfläppiä siinä käyttäen jonkin sortin periostinirroittajaa. Hyi helvetti... Nyt on ylähuuli turvoksissa, näytän ihan ankalta tai Tukiaiselta... mieluummin ankalta :D Olo ei ollut muutenkaan mitenkään voittaja eilen illalla. Aikamoista tykytystä Buranoista huolimatta. No ja joo, eihän tämä tähän jää, seuraavaksi sitten duunataan toinen etuhammas ja joo, voin kyllä kertoa, että ottaa niin päähän. Tapaturmaisestihan tämä vamma on tähän suuhun saatu, eikä voi itseään syyttää nyt tämän toisen hampaan kohdalla, niin pikkasehan se vituttaa. No uusi on sitten entistä ehompi ;) ainut vaan että se maksaa pienen omaisuuden verran, eli se ei naurata!

Eilen kun istuin siellä odottamassa vuoroani, sattui silmiini lehdestä yksi artikkeli koskien juoksemista. Siinä yksi 37 vuotias nainen kertoi tarinaansa, miten niin väärin aikoinaan treenasi, ei kuunnellut ollenkaan omaa kroppaansa vaan oli kuin anorektikko suhteessaan juoksutreeniin. Armottomasti treenasi, ei voinut pysähtyä lenkillä, vaikka olisi pitänyt vaihtaa biisi tai liikennevalot olisi palanut punaisella. Tärkeintä oli vain suorittaa. Ihan sama, tuliko tiskirättejä taivaalta tai oliko takana 12 tunnin työpäivä, hän lähti silti lenkille, JOS kalenteriin oli merkitty, että tunnin lenkki. Tämä nainen treenasi siis sairaaloisen itsekurin saattelemana ensimmäiseen maratoniinsa. Juoksi sen sitten läpi, mutta maaliin tullessaan ei tuntenut yhtään mitään. Oli vielä pettynyt aikaansakin, halusi vain äkkiä kotiin. Muutaman viikon kuluttua hän oli vihdoin mennyt lääkäriin, kun lonkkia särki, diagnoosi oli kummankin lonkkanivelen tulehdus ja ylikunto. Lääkäri määräsi usean viikon ehdottomaan lepoon ja treenikieltoon. Vasta sitten kun hän kävi tämän läpitte, hän tajusi, ettei hänen treenamisellaan ollut mitään tekemistä hyvän olon kanssa, vaan se oli pakkosuorittamista. Tämän jälkeen hän on juossut muistaakseni kolmekin maratonia ja nauttinut niistä. Joskus tulee mietittyä, että olenko itsekin jonkinasteinen pakkosuorittaja??? Mutta no, en kait ole, sillä osaan kyllä antaa itselleni anteeksi, jos jonain päivänä ei treenisuunnitelmat toteudukaan odotetulla tavalla. Mutta tiedän ainakin yhden ihmisen, jolla on hyvinkin sairaalloinen suhtautumistapa treenaamiseen, omaan ulkonäköönsä, syömiseensä, läheisiinsä (pyrkii kontrolloimaan kaikkea ympärillään, myös itsensä lisäksi) jne. Ei sellainen ihminen voi nauttia elämästään, kun on koko ajan pakko tarkkailla itseään, kroppaansa, ulkonäköään, syömisiään eikä silti ole koskaan tyytyväinen. Hän selkeesti hakee liikuntaharrastukseensa myös nautintoa hankkimalla jos jonkinnäköistä treenivermettä, varmaan motivoidakseen itseään lähtemään lenkille / salille / pyöräilee jne. (ihan kuin sillä ois nyt mitään väliä, käyttääkö kahtena päivänä samoja kuteita vai nou, jos ne vaikka pesee siinä välissä, mä en ainakaan tunne häpeää, vaikka kävisin helvetti joka päivä salilla samoissa kuteissa KUN MÄ pesen ne vaatteet kuitenkin!). Onhan hyvät urheiluvaatteet oikeesti hyvät, kyllä mäkin satsaan niihin, mutta ei mulla tarvitse olla joka päivälle omaa kerrastoa ja sävy sävyyn joka ikinen vaatekappale. No mulle se on helppoa muutenkin, sillä musta on mun väri :D :D ihan sama mitä puen päälleni, se on pääsääntöisesti mustaa ;) Mutta tosiaan tuo artikkeli herätti ajatuksia. Toissapäivänä kävin myös lukemassa vanhasta Juoksija lehdestä artikkelin, missä annettiin 10 ohjetta järkevään lihaskuntotreenaamiseen. Se oli myös hyvä juttu. Huomaa että itelläänkin on vielä, voi niin paljon opittavaa ja on asioita, mitkä vain "unohtaa", esim. järkevässä salitreenamisessa :o Mutta juh, jos sitä vaikka ryhdistäytyisi jälleen ja yrittäis pysyä niissä 45-60min. aikarajoissa :D Semmotteista. Mutta nyt keskityn tokenemaan tästä operaatiosta. Ehkä vois fillaroimaan lähteä, jos ei vesisade yllätä. Palaillaan!

21082011 sunnuntai; fillarointia

Ihan heti ensiksi, tämä kuva ei liity mitenkään mihinkään anarkismiin tai SM touhuihin :D Vaan tämä on todellinen VASTAISKU ötököitä kohtaan!!!! Prrrrkele että ne on veemäisiä tuolla liikenteessä. Ei riitä että on "ajolasit" päässä, kun ne tunkee suuhunkin, satans sentään. No mä lähdin fillaroimaan Jumboon ja totesin taaaaas kerran matkalla tämän saman ongelman. Kirvoja ja ties mitä shittisontiaisia pilvin pimein liikenteessä. Ei jaksais koko ajan räkiä pitkin tienposkia niitä ötököitä suustaan :( yh. No Jumbossa sitten päätin lampsia suoraan Intersporttiin tsiigaa, et onko siellä näitä "tuubihuiveja", joita mulla tietysti on kaksin kappalein...tai peräti kolmekin taitaa olla, himassa jo valmiiksi, mutta yhtään ei tietenkään just nyt mukana, kele. No ostin sitten TAAS uudella kuosilla olevan yhden lisää :D Nyt sopii fillarin väriin ;) Mä oon niin muotitietoinen, minä olen muotitietoinen ja tytötkin sen huomaa... tai naapurin äijä ainakin, joka TAAS tuli iskuttaa kun lähdin. Miten ihmeessä se äijän käppänä sattuu aina oleen tossa samaan aikaan kuin minäkin???? Mä kysyn vaan. No nyt se oli kyl niin plekseissä jo, ettei saanut ulko-ovea auki, tai no, ainakin näytti siltä, et siinä menee joku puol tuntii. Ja taas samat jutut... ah ja yh. Perään vielä huuteli, et pidetään yhteyttä :D Ei hyvää päivää ja morjens taas. No joo... tästä ei varmaan mene pitkää tovia kun se vielä soittelee mun ovikelloa, sit varmaan alkaa sota sitäkin kohtaan ;) No joo, mut siis asiaan. Miten mä taas lähdin näin sivuraiteille. Niin tuosta huivista. Oli hemmetin hyvä kotimatkalla. Yhtäkään ötökkää ei tarvinnut kaivella suusta. No tissienväli niitä on täynnä, yöks, sinnehän ne mukavasti solahtaa topin kauluksesta sisään. Kiva. Pitää varmaan hankkia joku kokovartalo hyttysverkko asu :D Mut siis joo, suosittelen käyttämään huivia jos koette saman ongelman kohdanneen itseännekin. Ei kait se sellaisa sunnuntaipyöräilijöitä häiritse, noi ötökät nääs, mut kun tuolla paahtaa aika vauhtia ja suht aerobista kyytiä, niin kummasti ne ötökät löytää tiensä suuhun :( Ei niitä ehdi vaan väistää. No nyt ei enää lennä suuhun ei. Kiwwaaaaa. Eipä siinä. Tuli siis tehtyä mukava pyörälenkki, sääkin suosi, vaikka vähän aluksi näytti että vois tulla vettä. Huomenna ei sitten tarttekaan urheilla, eikä varmaan ylihuomenna... ja no katotaan sitten. Saan nimittäin suukirurgin puukosta :o uhhuh. Eli ensi viikolla ollaan sit saikulla, jebou. Tyhmää urheilun kannalta, mutta no, saapahan nukkua vähän pidempään ;) Kuulemisiin jälleen.

Eiliseltä

No sainhan mä vihdoin nämä kuvat eiliseltä fillarilenkiltä tänne. Ei siinä että näissä mitään erikoista olisi, mutta ainahan on kiva katsella kuvia, ainakin musta ;)

Tässä siis Haltialan lampaita. Ne oli kyllä turkasen suloisia, niinkuin eläimet aina ovat <3 Bä-ä-ä-ä-ääää!

Nonnih, sitten Pitkäkosken silta. Ja kovimmat jätkät, eli Salkkarifanit, huomasivat tietenkin heti, että tämä on se kyseinen silta jolta Katariina nakkasi Saran koskeen ;) Kyllä vain, todellakin!

Ja samaa siltaa ja Pitkäkoskea vähän eri näkökulmasta. Toki piti saada rakkaani kuvaan. Tällä fillarilla on sotkettu tänä kesänä ihan v**usti <3 Varmaan pitää syksyn edetessä viedä kaveri ensihuoltoon :) Talvella varmaan hankin siihen nastat alle, en mä voi olla erossa siitä koko talvea :o

Semmosta. Ihan kiva lihaskipu koko kropassa eilisen rääkistä...ja edellispäivän rääkistä johtuen. Kappas kun arvasinkin eilen, että tänään on varmasti jalatkin kipeet. No ohan ne. Viime yönä sain heräillä kun yritin kääntää kylkeä ja teki vähän kipiää. Mutta ah, en mä valita, kun tiedän, että tää on vaan hyvästä :D Tänään aattelin kyllä säästellä itseni salipumpilta. Kaippa se on hyvä antaa lihasten vähän levätäkin ;) kait? Näin mulle on joskus kerrottu :D Lihas kasvaa levossa???? Hope so!!!

Ei vitsi, asiasta kukkaruukkuun. Muo niiiiin nauratti eilen, tai laitto hymyilyttää, kun olin koiralenkillä. Mullahan on toi pikku pentti (noin seitkytä kiloo, elämäniloo ukko), niin muo vastaan tuli sellainen aika äijän näkönen ukko, vissiin käynyt salilla joskus, tatuointeja, keesi päässä ja sillä oli narun päässä pieni chihuahua :D Ei hyvää päivää. Sen miehen ego varmaan koki kovan kolauksen kun näki mut, tsihii, ihme ettei tullut samalle puolen tietä, mistähän johtu???? Oli vissiin tyttöystävä pakottanut sen lenkille sen koiran kanssa. Ei siinä että koirassa mitään vikaa olisi, ei ei ei, mutta tuo yhdistelmä, hih. Jotenkin olisin nähnyt sen ennemmin tommosen Pentin kanssa kuin chihun :D

Hei apua, ja tuli vielä tämäkin mieleen. Eilen uutisissa kerrottiin että eilisen (eilen se kait oli juostu?) Helsinki maratonin oli voittanut joku syntyjään nigerialainen äijä jollain 2h 20 min ajalla. Siis kelatkaa, äijä on vähän iskussa, maraton tohon aikaan. Hitto muo kyllä hävettäis jos mä juoksisin puolikkaan hitaammin kun tuo koko maratonin, en kehtais ees myöntää. Kyllä siinä ukolla on kunto kohillaan... en vieläkään voi käsittää, huh mikä aika!!! Puolikas sillä sitten varmaan taittuu johonkin 45minuuttiin :o taivas sentään. Hatunnosto tolle äijälle, wow. Kaveri vetosi siihen, että se on tummaihonen, mut kyllä mä sanon, että on se varmasti treenin määrästäkin kiinni miten noista maratoneista suoriutuu ja päästä!!!! Jos mä vielä innostun puolikasta juoksee, niin se on mentävä sit pariin tuntiin, yli 2h12min aikaa en lähde räpiköimään!!! Vituttaa vieläkin, että viimeisin puolikas meni vituilleen ja juoksin sen 2h17min aikaan :( ärh! Se oli nolo esitys, myönnetään.

Että semmosta. Nyt kaurapuuro naamariin ja pyörän selkään. Ihan kuin vähän mahaa kivistäis, mut... no ei se mitään vakavaa voi olla, ehkä tämä syöminen laittaa taas pakin miettii, et mitä tapahtuu. Jeps, mut kuulemisiin jälleen :) Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille!

20082011 lauantai; HC menoa

Nonnih, tuli sitten lähdettyä tosiaan puolilta päivin salille fillarilla :D No mitäs siinä sitten. Tein aika kovan hauis-ojentajatreenin ja jalat sai kans osansa. Voisin kuvitella että huomenna on myös vähän jalat kipeet, ehkä ... katotaan. Tein neitikyykkyä pitkillä sarjoilla, vaivaset kolkytä toistoa pariin otteeseen :D No painot oli naurettavat kakskyt kiloo. Kyykky ei ehkä ole mun juttu...tai ois jos jaksaisin alkaa sitä treenaa. Smithissä kykenen kuitenkin vääntää kyykkyä sillä kuudenkymmenen kilon painoilla, mut vapaita painoja en uskalla yrittää kauheen paljon yli tuon kahenkymmenen. Mitä mä nyt tässä selittämään, hannari mikä hannari, pelkään että jotain sattuu, pitäs olla kaveri messissä. Joten yksin pyllistellessä tyydyn noihin erittäin varmoihin kiloihin ja sarjoihin ;) No tein kyllä reiden ojennukset ja prässit siihen kyytipojaksi, niin ja pohjeprässi piti kans käydä kokeilee. Sitten kun olin aikani hikoillut salilla niin päädyin salin sohvalle lukee päivän Hesaria. Sieltä sitten bongasin tarjouksen sellaisesta hiustenleikkuukoneesta mitä olen himoinnut jo pitkään. Lähdin sitten sen tarjouksen perässä vielä fillarilla Jumboon :D Nyt mulla on magee kone ;) Mä en aijo syytää nyt rahojani kampaajalle, ha, mä leikkaan hiukseni ite ;) Oon tehnyt jo pidempään niin. Olen ajatellut nyt kasvattaakin toisen puolen päästä pitkäksi, toinen pysyy edelleen siilinä :) uu jea.

No sieltä sitten säntäsin taas fillarin selkään ja pyörin ihastelemassa Pakkalaa. Lähdin ajelee sitten Haltialan suuntaan ja siellä ihastelin lampaat ja lehmät. Siitä Pitkäkoskelle, Kaivokselan ja Myrtsin kautta himaan. En ees tie kuinka monta kymmentä kilsaa fillaroin tänään, mut varmaan aika monta. Oli kyllä ihanaa. Nyt muo taas ärsyttää tää v**un blogi, kun ei mun lataamia kuvia kuulu eikä näy. Ehkä ne tulee taas tyyliin huomenna tänne. Ei ois eka kerta. No mut joka tapauksessa on tulossa kuvaa matkan varrelta ;)

Kun pääsin himaan, niin joo, ensinäkin rapun ovella tuli taas naapurin äijä joka alkoi jälleen kerran iskuttaa muo. "Mistäs sinä olet tulossa?" "Fillaroimasta" "Minä oon ottanut vaan olutta :D" (jaa sen kyllä huomaa, en sanonut ääneen :D) "Hei lähtisitkö mun kanssa joskus fillaroimaan?" ÖÖöööööö just... no voi olla etten lähde hänen kanssaan fillaroimaan. Milloin se kutsuu kylään, milloin sitten jotain muuta. Hänellä on kuulema ihan hyvä kunto. Jasso, no hienompi homma sitten niin. Voi hyvää päivää. No mut joo, SITTEN kun oikeesti pääsin kotiin, niin kello olikin jo puoli seitsemän, eli tuli sitten heiluttua tuolla kuusi ja puoli tuntia aika lailla tarkalleen. Lähdin vielä koirat käyttää niin eiköhän tämän päivän liikuntakiintiö ollut siinä :) Erittäinkin hyvä fiilis, ei paljon kait parempi vois ollakaan. Superenerginen olo edelleen, ehkä vähän vähemmän kuin aamutuimaan, mut ei väsytäkään ;) Nyt mä meen laittaa kutrit kuosiin ja suihkuun. Kuulemisiin jälleen.

Uhhuhhu, superenerginen olo heti aamusta. Mistähän nyt tuulee? :D No spekuloin, että eilinen suht löysä työpäivä mahdollisti sen, etten nukkunut kuola poskella soffalla eilistä iltaa, vaan painelin tosiaan salille. Nyt on hitsin mukavasti lihakset kipeet, yläkropasta varsinkin, niinkuin tarkoitus olikin :) Kohta taas reppu selkään, fillari alle ja salille. Aurinko paistaa, joten mikäs tässä fillaroidessa.

Mä heräsin tänään joskus yhdeksän jälkeen, whaaaat, lauantaina????? Sitten heti kun sängystä ylös pääsin tursusin energiaa ihan yli äyräiden. Koiratkin joutuivat "kärsimään" tästä ylitsevuotavasta touhustamisen ilosta. Mä nimittäin aloitin aamuni harjaamalla kummankin dogin hampaat, siivosin Manu kissan huussin, imuroin, kävin suihkussa ja lähdin koirien kanssa suht reippaalle aamukävelylle. Samassa yhteydessä kampasin mun ison ukon turkin ja voi että ukosta tuli taas niin kaunis :) ah tossa elukassa kyllä silmä lepää, muunkin kuin omistajan, sillä tälläkin lenkillä kaksikin eri ihmistä ihasteli mun kookasta koiraani :) <3 Ylpeä emäntä, kulkee aina rintarottingilla koiralenkeillä ;)

Jaa mutta lätinät sikseen. Nyt on kaffet ja puurot nautittu, joten hilaan hanurini kohti kuntosalia. Voi kun siellä olisi yhtä hiljaista kuin eilen illalla. Mahtavuutta kun saa ihan rauhassa ähertää ;) Kuulemisiin!

19082011 perjantai; ahhahaa ihanaa

Nonnih, loistava perjantai, ihan parhautta jälleen kerran. Piti lähtee Treelle, mut no, tuli vähän esteitä, joten reissu jäi nyt tekemättä. Vitutti aluksi aika paljon, mutta no, ei se mitään. Ensi viikonloppuna sitten täällä. Mut mä en jäänyt kotiin märisee, vaan täräytin fillarilla salille. Ah että oli ihanaa taas rehkiä siellä kunnon hiki pintaan. Rammstein soi taas tsemppaavasti täysii korvissa ja fillaroidessa kuuntelin myös ah niin ihanaa Kotiteollisuutta. Jouni Hynynen, mikä ääni... jea beibi! No joo... mut joo. Siis tämän viikon ehdottomasti parhain päivä. Pikku emäntäkin oli jättänyt aivan sika liikuttavan viestin mulle kun oli lähtenyt isälleen. Voi sentään, se on niin murunen, niin rakas... ei oo toista samanmoista. Nimensä veroinen tyttö :) Äidin rakas. Tulihan nyt kaikille selväksi, että rakastan maailman eniten mun tyttöä :D ei kait???? No mut joo. Huomenna tod näk myös salille ja fillarilla tietty hei. Kotimatkan taitoin osittain autoteitä myöden, sain polkea siis kovaa, vitsi että diggaan. No mutta, enempää en lätise, eihän tätä jaksa erkkikään lukee, jatkan chattailyä yhden ... kanssa ;) Jebou. Palataan astialle :)

Adele - Someone Like You (Music Video)

Uuuh, jos tästä ei lähde väristykset pitkin selkää ja nouse iho kananlihalle, niin ei sitten mistään.

Pissi nousee päähän

Eli pakko taas hehkuttaa kuinka olen niin kauhian ylpeä tuosta isosta ukostani, mun elämäni miehestä, irlanninsusikoira Pentistäni :) Tänäänkin KAHTEEN kertaan ollaan saatu ihailua osaksemme, tai ainakin Pentti on saanut siis ;) Ensiksi päivälenkin jälkeen joku duunari meidän pihalla ihaili että on siinä komea karvanaama ja kyseli rotua ym. faktaa tästä rodusta. Nyt iltalenkillä kun kiersimme pururataa, niin vastaan tuli sauvakävelijämies niin terhakkaalla askeleella mutta ohi pyyhkästessään totesi " On sulla komea koira siinä!" Minä huikkasin perään hymy huulilla "Kiitos!" Mä tälleen Pentin varjossa paistattelen julkisuudessa, haha. Mutta siis jos haluaa vilkastuttaa sosiaalista elämää, niin kannattanee hankkia irlanninsusikoira. Jos taas on todella antisosiaalinen ihminen, ei missään nimessä kannata hankkia irlanninsusikoiraa, vaan joku tavis rotu :D joku pikkuinen räksyttävä terrieri vaikka, hehe. No okei, voi nekin olla kivoja ...

... josta taas aasinsilta mun trimmiin. Eli mun pikku tyttö westieen, joka käy hyvin hyvin säännöllisesti trimmattavana mun luona. Kauhean mukava koira, aivan liikkis, pussaan sen aina ihan puhki kun se tulee tänne. Mutta tälläkään kertaa omistajalla ei ollut iloisia uutisia kaverin terveydentilasta. Nyt hänellä on todettu kuivasilmäisyys, mikä siis tarkoittaa sitä, että tuo pieni koira parka on lopun ikäänsä riippuvainen erinäisestä määrästä silmätippoja ja pahimmassa tapauksessa niistäkään ei ole tuon taivaallista apua. Kyse on siis kyynelnesteen tuotannon häiriöstä, joissain tapauksissa kyynelnestettä ei erity juuri ollenkaan ja no, kaikkihan tietää mitä siitä seuraa. Ei hyvä. Voe voe voe, sen lisäksi että tuo pieni karvaturri on atoopikko, niin nyt sitten tämäkin. Jälleen kerran voin todeta, että tämä rotu on vaan niin syvältä kaikkine vaivoinensa että terve. Meilläkin lähes poikkeuksetta nämä kyseiset koirat edustavat sitä potilaskantaa joilla on purentavirhe ja sitä joudutaan sitten korjailee. Niin on itse asiassa tälläkin koiralla, mutta... no en jaksa esittää mitään besserwisseriä ja alkaa vaahdota vielä siitäkin omistajalle, vaikka varmaan pitäs. Ärsyttää myös se, että tiedän tuon koiran ravaavan lääkärissä yhtenään, niin ilmeisesti yksikään yleislääkäri ei ole huomauttanut tuosta purentaongelmasta omistajalle... juuri näin. No mutta, tällaista. Onneksi mun koirat on niin täydellisiä, hehe, no ei kyl ees oo, mutta ei ne sentään ole sairaaloisen sairaitakaan ja luojan kiitos, ei atoopikkoja!!!!!!

Niin ja koska nyt päästiin tähän hehkuttamisen ja valittamisen kultaiselle keskitielle ehkä, niin mainittakoot vielä sekin, että autossani on soinut jo toista päivää ihan täysillä Adele. Me like. Siinä on nainen jonka ääni saa mut kananlihalle, huoh. Mahtava. Sain tuon levyn yhdeltä ihanalta. Pitkästä aikaa muo käsitellään taas kuin kukkaa kämmenellä, toivottavasti tämä jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu... :) Joo ehkä vähän turhan imelää lätinää taas joten lopetan tähän. Hyvää yötä kaikille :)

Tadaa, arki on ARKEA

Uhhahhei. Vähänkö hienoa tämä arki jälleen. Mä voin niin kertoa, että tästä kropasta väännetään päivittäin viimeinenkin mehupisara. Kotiin saavuttua tulee suoritettua rutiininomaisesti kotitöitä kunnes lopulta sohva kutsuu. Eipäkait tuo ihme, että ihan lehdissä asti kirjoitellaan, miten me kärsimme loman jälkeisestä stressistä. No omalla kohdallani voin sanoa, että en ole päässyt helpolla tässä arkeen palaamisessa. Töissä on joka päivä ihan sairaan kiire, teen tauotta töitä joka päivä vähintään seitsemän ja puoli tuntia, yleensä kyllä kahdeksan tai jopa yhdeksän tuntia. Niin niin, kyllähän mä sen tiedän, että semmonen on "laitonta", mutta oma työnkuvani nyt sattuu olemaan sellainen, että mun on käytännössä mahdoton pitää taukoja. Ei näillä resursseilla mitä meillä tällä hetkellä on, nimittäin henkilökuntapula vähän rasittaa. Nyt kun kaikki tohtoritkin palailevat pikku hiljaa lomiltaan, niin voin kertoa, että meillä pitää kiirettä. Varsinkin juuri meillä tuntuu riittävän asiakkaita ihan ovista ja ikkunoista. Ajanvaraussoittislista on kilsan pituinen ja joka päivä hoidetaan 4-5 potilasta. Jaa jos joku miettii nyt mielessään, että VAAN 4-5 potilasta, niin voin kertoa, että jokainen sessio kestää noin tunnin tai kaksi keskimäärin, että siitä jokainen osaa vähän huonommallakin matikkapäällä laskea, että ihan täydet työpäivät tulee ja pikkasen jopa päälle ;)

Eilen jouduin oikein tytöllekin pahoittelee, että olen TAAS nukkunut koko päivän soffalla. No okei, vähän liiottelua, mutta siltä se vain tuntui ;) Onneksi mulla on maailman ehkä reippain tokaluokkalainen. Hän oli sillä aikaa ITSE käynyt suihkussa, syönyt iltapalaa ja pessyt hampaat. Mennessään sänkyyn hän tuli vähän koputtelee muo olkapäälle ja kysyi "Kuules äiti, oisko sun aika viedä koirat pihalle ja mennä sitten nukkumaan?" :D Voi taivas, onhan se hyvä että joku huolehtii mustakin ;) hihhei. No joo, mutta että tällaista meillä siis täällä toisinaan. Nyt istumme yhdessä tässä ruokapöydän ääressä ja likka syö iltapalaa tehden samalla matikan lisätehtäviä :) Mun iso tyttö. Mä sain aikaiseksi päällystää hänen uuden matikan kirjansa ja tarkastin kotitehtävät. Enää tyttö ei mene koulun jälkeen iltikseen, joten nyt on mun tehtävä pitää huolta siitä, että läksyt tulee tehtyä :o Uih, vastuuta lisää, uhhuh.

Ai juu, meidän tohtori heitti duunissa ilmoille ajatuksen, että meidän pitäs pitää töissä joku kimppalaihdutusskaba :D Ahhaha. Mun oli pakko vähän vittuilla siinä, että mikä kilpailu se nyt ois koska mä kuitenkin voittaisin sen ;) No okkei, sitten tulin vähän katuman päälle kotosalla miettiessäni tätä asiaa... että ehkä en voittaisi, sillä suhteessa mulla ois varmasti paljon vähemmän pudotettavaa kuin monella mulla meidän duunareista ja joo, se ei tulisi muutenkaan onnistumaan ikinä, sillä suurinkaan osa meidän työntekijöistä ei varmasti suostuisi julkisesti nousemaan vaa´alle punnittavaksi. Sitä paitsi, eihän sitä oikein voisi vain painokiloissa mitata, kyllä kait siinä pitäs sitten rasvaprossatkin ottaa huomioon ja joo... unohdetaan koko homma, huono idea alunalkaenkin :D Mut silti, mä oisin niiiiiin voittanut sen ;) :D haha.

Ai juu ja mitäs nyt sit muuta. Ei kait täs hittojakaan. Takana sosiaalisesti erittäin vilkas viikonloppu ja tulossa tod näk myös vilkas viikonloppu. Voi olla että meikäläinen vilahtaa tästä Treelle viikonlopuksi ;) uu jee. Mut joo, eipä kait tässä muuta kovin ihmeellistä. Hyvin menee mutta menkööt, lukuunottamatta työuupumusta, puuuuuuh, mut se on elämää enkä aijo ottaa siitä stressiä, kyllä sitä taas tässä syksyn mittaa tottuu tähänkin pyöritykseen taas. Ja mikä tässä hymyillessä, just pikku emäntä suikkasi suukon poskelle :)

09082011 tiistai; fillarointia

Nonnih, tätä suomalaista sisua tarvittiin tänään kun lähdin fillaroimaan frendin luokse stadiin, sinne Hietsun kupeeseen. Tuosta kun lähdin, aurinko paistoi kivasti, mutta kun pääsin tuonne Pitäjänmäen kupeeseen alko tulee vettä ja se vain ylty ja ylty, kunnes sitä tuli kuin saavista kaatamalla, hyvä kun eteeni näin mitään :o Mitäs siinä sitten, ei auttanut kuin polkea ja polkea. Tuntui kun joku olisi kaatanut litra tolkulla vettä mun kenkiin, siellä vain lotisi kun poljin. Olin siis niiiiin uitettu kuin olla ja voi kun saavuin N:n luokse, pystyin kääntämään vettä vaatteistani. Mikä huvittavinta, sade loppu kuin seinään päästessäni Hietsuun, juh, näin oli, melkein oikein alkoi aurinko paistaa!!!! No en ole sokerista tehty ja mä olin kaukaa viisas ja pakkasin vesitiiviisti reppuuni vaihtovaatteita, koska mulla oli pieni epäilys siitä, että voisin saada sateen niskaani :D Ei siinä, kun pääsin N:lle vaihdoin vaatteet ja sitten rupateltiin. Märät kledjut aseteltiin vessan kuivauspatterille ja aika hyvin ne ehti kuivumaankin :) Jeih. Juotiin kaffetta, söin vähän jäätelöä ja N tarjosi lasillisen punkkuakin. Mikäs siinä. Sitten kotimatkalle. Onneksi nyt ei satanut vettä :D Loisto reissu. Eipähän tullut jäätyä kotisoffalle makaamaan. Huomenna trimmaan taas mun vakkari koiran :) Jee nään tyttöä taas, siitä ei kauheesti ole aikaa kun se kävi viimeksi, jee jee :) Nyt nuq, aamulla taas aikainen herätys. Ollaan painettu eläimellisesti duunia, eikä helpotusta näy. Mitään taukoja ei ole tullut pidettyä taas yhtenäkään päivänä, uu jee. Mut joo, palaillaan. Mukavaa loppuvkoa kaikille!

04082011 torstai: fillarointia ja salia

Alkaa käymään nämä otsikot hieman ykstoikkoisiksi. Aina alkaa "fillarointia ja salia" :D no mut hei... jos ei oo muuta elämää, heh. No joo, on mulla, älkää peljätkö.

Jeps, lomat on lomailtu nyt, kohta jo viikko duunia takana. En ole löysäillyt, vaikka en olekaan ehtinyt päivittelemään tänne. Vika lomaviikko meni lähes kokonaan Tampereella. Ois mulla muutama kiva kuvakin, mut en jaksa nyt alkaa säätää. Nätti kaupunki, todella kiva, en ollut tajunnutkaan, että Tampere on noin siisti mesta. Tuli käveltyä isosti, koiratkin sai liikuntaa enemmän kuin ovat tottuneet :D Aivan ihania lenkkipolkuja aivan keskustan tuntumassa, pitkin järven rantaa, siis niin nättiä että ah! Aika vaan meni liian nopeasti siellä, mutta aikansa kutakin ja pääseehän sinne uudelleenkin :)

Duunit alko oikein aidoimmillaan. Emme tunne käsitettä pehmeä lasku arkeen, juu ei. Ensimmäinen potilas meinasi purra muo, seuraavana päivänä yksi potilas pissas mun päälle, kolmantena päivänä kissa karkasi pöydältä (en ota vastuuta siitä, vaan laitan harjoittelijan piikkiin, tietty ;) :D) ja mitäs muuta... no eilen sain jo tehdä ylitöitäkin, että ihan ollaan niinku töissä taas, jee jee. Onneksi huomenna on perjantai, ah :) Vielä on kesää jäljellä...

Noh, tänään sitten tempasin taas rakkaan tsygäni alle ja menin Petikon Tarjoustaloon shoppaa vähän tarvittavia asioita kuten imuriin pölypusseja, kissalle ruokaa, itselleni toisen lukon pyörään (nyt on kaksi lukkoa jolla voin köyttää aarteeni tiukasti paikoilleen, että jos nyt sit joku vielä jaksaa yrittää sitä pölliä kaupungilla, niin vitjat soikoon. Olen aika tarkka tuosta ihanuudesta, heh.) Sitten ostin protskujuoman salille ja piti ostaa uudet kengännauhat mun fillarointikenkiin, mut unohdin, ylläri.

Sitten siitä salille. Toimitin taas nipun liikuntaseteleitä sinne. Saan maksettua taas pari kuukautta salia niillä :) Hyvä niin. Vähän piti lämmitellä handuja crossarilla ja sitten pääsin asiaan. En nyt jaksa tässä taas kerrata kaikkia liikkeitä ja painoja, mutta pääasiassa siis treenasin selkää ja jalkoja tänään. Haastoin itseäni jälleen ihan tosissaan Rammsteinin tahdissa :), ihan parasta salimusaa. Pyöräillessä soi Kotiteollisuus, Metallica ja Pantera. Jeih. Kiitos iso J.Oholle, että jaksoi ladata mun luuriin vähän musaa... kiitti ;) Niistä on ollut suuri ilo!

Nyt on ihan mahtava fiilis jälleen. On aika superenerginen olotila. Sain vielä kotiin tullessani imuroitua ja tietty lenkitettyä dogit. Ei pöllömmin yhdeltä päivältä...ai niin ei pidä unohtaa että latasin myös tiskikoneen :D Joo elämä on, ihan kivaa :) Huomenna sitten taas jotain kivaa lisää, sitä odotellessa. Nauttikaahan vielä jäljellä olevasta kesästä :)