Alkaen 10082010

Näytetään tekstit, joissa on tunniste trimmaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste trimmaus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Koska meillä on Pääsiäinen :)

Hola hola jälleen arvoisat lukijani :) Viimisiä viedään tälle Pääsiäiselle. Huomenna paluu jälleen karuun arkeen, töineen päivineen ;) Mutta mikäs siinä. Jos säät on tätä luokkaa, niin minähän polkasen fillarilla duuniin aamutuimaan. Todellakin. Mikäs matka tuo on, ei mikään ... onkohan se nyt noin kymmenisen kilsaa yhteen suuntaan :)

Eilen duunasin sitten oikein mehevän proteiinikakun. Oli muuten oikein syötävää. Ainekset olivat niinkin yksinkertaiset kuin kananmuna, tattarihiutale, prodejauho, makeutusaine, soijajauho, leivinjauho, kaneli, Cacao jauhe, rommiesanssi, maustamaton rahka, mustikat, ruokakerma ja mantelirouhe. Siinä taisi olla kaikki. Kakkupohjaa kostutin Fun Light mehulla, mutta tänään, Einin vinkistä kostutinkin sitten kahvilla. Vielä en ole maistanut tämän päivän tuotosta. Mustikoiden lisäksi tämän päivän tuotokseen tuli myös vadelmia. Hmmm... jännittävää, onko tämänpäiväinen parempi kuin eilinen ;) Pahaa se ei voi ainakaan olla!!!! Se on vissi se.



Rosin ja mun aamunaamat :D Toinen nousi sängystä reippaasti ylös, toinen ei. Kuvasta voi päätellä kumpi meistä on aamuvirkumpi :D

Tämä päivä ei ole ollut sään puolesta ainakaan yhtään huonompi kuin eilinen. Salille fillaroitsin ihan treenikuteissani, en edes laittanut pitkähihaista päälle. Niin aurinkoinen ja lämmin sää helli meitä tänään :) Ihanaa.

Fillarilla uskollisesti salille. Olisi kyllä suorastaan häpeä kulkea tuo matka autolla (jos vielä sellaisen omistaisin, onneksi en edes enää omista !). Varsinkin näillä säillä hei! Eli ei muuta kuin tsygä alle ja baanalle.

TÄNÄÄN oli vuorossaan TAKAREIDET - PAKARAT JA VATSA! Ei ollut ruuhkaa tänäänkään salilla, mutta sentään huomattavasti enemmän porukkaa kuin esimerkiksi eilen. Ainut miinus tässä päivässä oli se, etten muistanut ladata mun MP3 soitinta :( joten treeni tuli vedettyä salimusan turvin. Okei, ei pöllömpää musaa soinut, mutta kyllä se on niin paljon mukavampaa luukuttaa omaa rockia omasta soittimesta ;) Mun musiikkimaku kun on hieman rankenpaanpäin kallistunutta, varsinkin treenimusana, niin sellaista ei ole tarjolla. No joo, okei kiertoharjoittelusalin puolella mä viritin Radio Rockin soimaan, joten vihdoin päästiin asiaan ;)

Hyvä setti tuli vedettyä ja pakarat ainakin oli aika lailla tulessa :) Hyvillä mielin kotiin syömään ;)

Ja tuttujakin oli jälleen eksynyt salille :) Sain onnitteluita kisamenestyksestäni. No kyllähän se mukavalta tuntuu, kun ihmiset arvostaa :) Kiitos siitä! Kovasti nyt teen duunia, että puolentoistavuoden päästä SMssä olisin kovassa iskussa :) Nyt paukutetaan menemään. Tosin edessä on tuo pakkolepokin vielä... valmentajan määräyksestä ;)
Juu en poseeraa korokkeella, vaan tämän päivän ohjelmaan kuului myös balettikyykky. Toimii!
Tänään tuli myös tehtyä pikku emännälle Munaralli! Juu, meillä on tullut jo tavaksi järjestää joka pääsiäinen Munaralli, eli minä piilotan munia ympäri asuntoa. Teen vihjelistan, jonka avulla emäntä etsii munat piiloistaan. Jos vihje ei avaudu, niin tänä vuonna, minä räppäsin kuvan siitä alueesta missä muna on jemmassa, helpoottaakseni emännän työtä. No vain yksi kuva piti ottaa, kaikki muut 11 piiloa löytyi helposti :)
Emäntä miettii vihjettä :)

Aikamoista munasaalista :D

Ja perussettii. Wii :D Helmi ja Eini <3
Päivä on ollut kyllä kaikinpuolin taas oikein onnistunut. Huomenna sitten sorvin ääreen, joten tässähän joutais nyt pakkailla eväät valmiiksi. Huomenna mulla on niin kutsuttu lepopäivä. Ohan tässä jo neljä päivää tullut huhkittua putkeen salilla :o Illalla tosin tulee tuttu koira trimmattavaksi :) Keskiviikko taitaakin sitten olla Solana päivä :) Jee jee!

Ollaan kuulolla :) Nauttikaa nyt tästä viimeisestä pyhäillasta täysii!

HEI NY!

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Huisia menoa!

Mitä ihmettä, joko se on viikko ehtinyt puoleen väliin???? No kuten sanoin jo aikaisemmassa postauksessani, niin tämä viikko on mulla yhtä hullunmyllyä. Jos tämän jaksan taas vetää sata lasissa läpi, niin mä jaksan mitä vaan ;) Onneksi ensi viikko on lomaaaaaaaaah! Oih, mä niin odotan sitä :) Aijon nauttia täysin siemauksin, tietysti treenaten ;) kuinkas muutenkaan ! Kaikkea kivaa on jo suunnitteilla, muun muossa tiimikaverin kanssa pitäisi treffata ja vetää yhteistreenit. Siistii!!!!

Maanantain aloitin poikkeuksellisesti työskentelemällä pitkästä aikaa Tikkurilassa. Mulla kestää matka sinne tunnin verran, joten päädyin vetämään treenini Tikkurilan Satsilla. Olenkin postannut kerran siitä salista. Olen ehkä ihan snadisti yllättynyt heidän suhteellisen suolaiseen kertamaksuun (20€), mutta se perustunee ihan siihen, että he tietysti yrittävät kalastella jäsenyyksiä. No mulla on jäsenyys jo niin monelle salille, että enempään ei ole tarvetta :) Onneksi duuni on tarjonnut Sporttipassin, joten sillä kustansin tämän reissun :) Jei.

Tosi tymäkän SELKÄ - RINTA JA TAKAOLKATREENIN sain kuitenkin vetästyä Satsilla, vaikka ympäristö on hieman vieras ja no, laitteetkin :o Erittäin ystävällisen palvelun vuoksi taidan käydä siellä vielä joku päivä uudemmankin kerran taas :)
Tiistaina mä olin niin ikään Tikkurilassa taas duunissa. Ja olihan ihan haipakka päivä kerrassaan. Illalla trimmasin taas mun vakitrimmin. Joten kiirettä piti siis eilenkin, uhhuh.

Tänään mä sitten menin duuniin Munkkaan ja sieltä sitten suoraan salille, tutulle ja turvalliselle Let´s Go Centerille :) Aivan jäätävä TAKAREISI - PAKARA JA CORETREENI. Huhhuh, kyllä nyt on valmentaja laittanut tiukkaa settiä ;) Ihania uusia juttuja, jäätävää poltetta. Jos huomenna ei oo takalisto hellänä, niin mä revin treenitrikooni, jotka muutenkin jo tippuvat jalasta :D Ehdottomasti haluan nostaa esille lantionnostot pallon päältä yksi jalka kerrallaan. Siihen vielä huippusupistukset, niin voin kertoa, että pakarat paukku :D

Vaikka duunissa oli oikein hullunmyllypäivä, niin silti menin reippain mielin treenaa. Mikäs sen mukavampaa, kun henkilökunta toivottaa iloisesti tervetulleeksi ja kyselee viimeisimmät kuulumiset :) Pukkarissa mut bongattiin "Hei kyl sä oot se sama juoksijatyttö (huomatkaa tyttö ;) ) !!! Juoksetko sä vielä?" Niin olen jossain vaiheessa ollut himojuoksija, mutta nythän tämä bodaus on vienyt mut mennessään. Kerroin rouvalle, että en mä enää kauheesti juoksentele, nyt mä bodaan :D Ja kerroin kisasuunnitelmistani, hän oli ihan innoissaan. Sieltä tuli sellaista tsemppiä, että on kuulema todella hienoa, että on aina jokin tavoite. Niin, todellakin, mä olen sellainen, että aina pitää olla jokin tavoite mitä kohti mennään :) Siitä saa uskomattoman paljon tyydytystä ja motivaatiota kun saa jotain aikaiseksi. Oli se sitten töissä, vapaa-ajalla tai harrastuksen parissa. (eli tämä ei siis tarkoittanut sitä, että jos käyt salilla, niin tavoitteena tulee olla vähintään SM tason urheilijakroppa :D)

Erityisen hyvän mielen sain kun salin yksi omistajista (Helille terkut jos luet tätä :) ), tuli juttelemaan, tsemppaamaan ja kehasemaan kuntoa. Hänelläkin on oma projekti meneillään ja juttelimme muun muossa ruokailuista ja treenaamisesta. On se varmasti ihan kiva kuntosaliyrittäjillekin nähdä, että heidän asiakkaansa ovat motivoituneita. Erityisesti Sari Saarelainen on varmasti tyytyväinen siihen, että hänhän tämän mun innostukseni urheilua ja omaa hyvinvointia kohtaan aikoinaan potkaisi liikkeelle. Hän oli mun ihka ensimmäinen PT ja erittäin pätevä työssään :) Lämmöllä muistelen yhteistä projektiamme.
Viikko vierii eteenpäin. Loppurutistuksia ja kohta tämäkin (dieetti)viikko on taputeltu taas. Focus on koko ajan kovemmassa kisakunnossa. Nyt vain todella toivon, että vältän nämä täällä jylläävät kausiflunssat. Pikku emäntäkin valittelee kurkkukipua ja onkin selvästi hieman pipi. Ääni painuksissa :( No pieni c-vitamiinilisäys hänellekin ja oikean äidin tekemää ruokaa, niin eiköhän me tuokin pöpö taltuteta ja neiti pääsee niin kovasti odottamalleen joogaleirille ensi viikoksi. Tästä on jo tullut perinne. Mummi ja isomummo vievät tytöt joka talvilomalla viikonmittaiselle joogaleirille :) Siellä ihan oikeasti  joogataan, syödään terveellisesti. Leirillä ei ole yhden ainutta telkkaria, tietokonetta ja kännykätkin ovat kiellettyjä ;) (paitsi tietysti omalla ajalla saa soitella). Tekee kuulkaas ihan hyvää tälle nykynuorisolle rauhottua, keskittyä itseensä ja olla hetki suljettuna ulos somesta!

Nyt minä alan valmistumaan tämänpäivän (torstai, venähti vähän postauksen julkaisu :D) koitoksiin. Ollaan kuulolla ja jaksamista kaikille loppuviikkoon. Nauttikaa!

HEI NY!

(postauksen kuvat eivät ole Let´s Go Centeriltä tällä kertaa, vaan Variston Foreverilla otettuja)

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Pidot senkuin paranee

Jaahas, keskellä viikkoa mennään. Nopeasti aika rientää. Eilen oli niin sanotusti suunnittelematon vapaapäivä. Mulla piti siis tänään olla lepopäivä, mutta sainkin eilen kutsun haastatteluun, liittyen duunijuttuihin, niin tokihan minä sinne sitten lähdin ja päätin siirtää treenit tälle päivälle :)
Tänään päätin kokeilla jotain uutta ja kivaa ojentajatreeniin. Lähdinkin kokeilee, millaista tuntumaa syntyisi kun tekee pushdownia yhdellä kädellä Human Sport laitteessa. Juu-u, kyllä toimi :)
TÄNÄÄN oli vuorossaan RINTA - OJENTAJAT JA OLKAPÄÄT. Oli jotenkin "väsähtänyt" fiilis kun lähdin salille, mutta kummasti sitä taas sai itsestään tehoja irti kun ryhtyi vaan hommiin.

- vinopena smith
- pullover kp
- ristikkäistalja

- päänyliveto taljassa
- pushdown taljassa
- ojentajadippi
- ojentajaprässi
Ja tosiaan lopuksi sitten kokeilin tätä.
Että semmonen treeni tänään. Mukavastihan se kulki. Eiköhän sitten oteta huomenna uusiksi :)
Pientä posetreeniä vielä lopuksi :)
Tänään olikin aikamoinen ylläri odottamassa salilla kun saavuin sinne. Oli nimittäin ilmestynyt ilmoitus että TAMMIKUUSSA 2014 meidän salille avataan Crossfit-sali :) Uuuuuu jee, vähänkö on pakko päästä kokeilee.
Ei muuta kuin Crossfittaamaan tammikuussa :)
Tänään on ollut oikeastaan aika onnistunut päivä. Sain hyviä uutisia duunirintamaltakin, joten kummasti se heti kohentaa mielialaa :) Mun luottotrimmi kävi tänään kaunistautumassa. Olenkin maininnut, että trimmailen säännöllisesti yhtä koiraa. Länsiylämaanterrieri. Tälläkin kertaa hänellä oli korvatulehdus :( Siinä on kyllä rotu, joka ei tervettä päivää näe :/ ikävä kyllä. Joka kerta jaksan mainita tästä, mutta kun se on karu tosiasia.

Mutta siis näillä eväin huomiseen. Nyt hieman kaffetta ja pian nukkumaan. Jei! HEI NY!

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Hengissä ollaan!

Tässähän on vallan monta päivää kulunut, kun olen viimeksi tänne kirjoitellut. Niin piti päivittää kuulumiset ja kuvat viikonloppulomalta Helsingin Simonkentän Hotellista, vaan mitäs mä oon saanut aikaiseksi :D heh, hyvä kun olen töissä taas jaksanut käydä. Veronsa vei toi hemmetin lentsu, josta kärsin _todella_ kovasti viime viikolla. Vieläkin on tukkonen olo, enkä ole normaali oma itseni, vaan varsinainen nukkuvan rukous :( Plääääh. Mä en kestä tällaista.

Maanantai oli lihashuoltopäivä ;) Eli olin jälleen hierottavana. Nyt täytyy muuten myöntää, ettei ole ollut minkäännäköisiä tuntemuksia tuossa vasemmassa kädessä tai hartiassa. Vähän hienoo. Jos se siitä sitten. Menen kuitenkin huomenna fysioterapeutin konsultaatioon, sillä sain sinne ajan :) Jei. Siellä siis huomenna. Kerron mitä hän sanoo sitten ;)

Tänään saatiin lyötyä lukkoon myös pikku emännän kanssa hänen synttärikutsupäivänsä. Meillähän tuota hommaa pikkasen rajoittaa se, koska tyttö on isällään. No nyt kutsut pidetään sitten 29. päivä...vaikka alustavasti olimme ajatelleet 28. päivä... niin tänään sitten emäntä oli saanut kaveriltaan synttärikutsun juuri sille päivälle :D No nyt on likoilla sitten peräkkäisinä päivinä synttärijuhlat, ehkä he jaksavat juhlia ;) Nuoria kun ovat :D Neiti ei halua enää mitään "lapsellisia" juttuja, kuten aasinhäntää jne. Sainkin duunikaverilta sellaisen salakirjoituskoodihässäkän josta aijon kehitellä tytöille jonkinmoisen leikin ;) Katotaan mitä siitä tulee. Ohhoijaa... tekemistä ois taas tiedossa.

Huominen ilta menee koiran trimmauksessa. Mun vakitrimmi pikku koiraneiti tulee jälleen kaunistautumaan. Siinä mulle prokkista ihan tarpeeksi asti. Semmosta siis tänne. Nyt kun vaan saa tän taudin itestään kokonaan pois, niin palaan jälleen huhkimaan puntille :) jee jee... sitä odotellessa!

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

OMG

Voi jestas sentään taas mikä päivä. Töissä meni ylläri pylläri ylitöiksi ja mä olin luvannut trimmata mun vakkaritrimmin illalla joten tuli pikkasen kiire töistä kotiin. Eikä siinä tietenkään vielä kaikki, piti ehtiä laittaa ruokaa. Onneksi sain siinä vähän apuja :) jee jee. Tänään en siis ole ehtinyt juuri paikallani olemaankin. Tämmöset päivät on aika pylleröstä, varsinkin kun ei ehdi salille :D


Neiti tuli ajallansa trimmattavaksi. Vähän hän taas empi oven raossa, mutta kiireen vilkkaan sipsutteli kyllä peremmälle. Hän tietää mihin on tullut.
Tässä ennen kuva...




Tässä neiti jälkeen käsittelyn...


... ja tässä :)

Olipahan duunia tällä kertaa, oli neiti vähän päässyt rehahtamaan :D Mutta onneksi hän on kiltti ja hyvin tottunut mun käsittelyyn, joten ei meillä nokka kovin kauaa tuhissut. Parisen tuntia ja avottista, neiti oli taas edustuskunnossa :)

Nyt ihan vähän aikaa pientä relaamista ja sitten nukkumaan. Palaillaan... huomenna on PAKKO päästä salille :)

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

2012011 keskiviikko; salilla vähän sitä sun tätä

Oi oi miten luksusta oli tänään mennä salille suoraan töistä. Duunipäivä oli kyllä aika kiireinen, kuten yleensä aina, mutta tälle päivälle mahtui myös vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Onneksi kaikki päättyi hyvin ja kaikille tiimiläisille jäi siis hyvä mieli.

No mutta sitten salille. Olin siellä jo ennen neljää. Yllättävän paljon oli siitä huolimatta jengiä paikalla :o oih, mä odotan sitä, että hiljenee ;) Miten niin tykkään tehdä rauhassa ja väljästi...ehkä kaikista siisteintä ois, jos omistais oman punttisalin ja sais olla ihan yksin, tai korkeentaan jonkun hyvän kaverin kanssa :D Haaveilla saa aina. Onneksi sentään sydänystävääni ei ole näkyny vähään aikaan salilla ;) heh.

No mutta asiaan. Tänään tein ihan erilaista settiä mitä yleensä olen tehnyt. Ajattelin vähän kokeilla taas jotain uutta.

-viparit sivulle TG pudotus 25kg 22,5kg 20kg 3x12
-hauiskääntö penkissä 35kg 1x12 2x10 uh
-ojentajat taljassa 35kg x15 30kg 2x15
-kulmasoutu käsipainoilla 12,5kg 3x15 kumpikin käsi tietty
-Human Sport ylätalja n. 40kg 3x15
-vaakasoutu taljassa 35kg x15 40kg x12 35kgx15
-Human sport kädet suorana sivuille 12 toistoja (tää oli tämmönen kokeilu)
-ojentajat TG 41kg x15 heti putkeen 45kg x 12 uhhuh

Siitä sitten saunaan ja ripin rapin kotiin. Olipahan taas jees reissu!

Semmosta tänään. Huomenna trimmailenkin taas mun vakkari koira-asiakastani, jeih! Maailman söpöintä Westie narttua :) Perjantaina meillä on tytön kanssa perinteinen tyttöjen ilta, ainakin näin alustavasti... ja lauantaina on sitten taas vuorossa salia. Siis kahden päivän pakkoloma. Olen kyllä huomannut, että olen saanut selkeesti lihaa lisää, kun olen muistanut myös levätä...tai sit mä kuvittelen ;) hah.

Palailkaamme asiaan, viimeistään lauantaina. Hauskaa loppuviikkoa för alla!

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Trimmailua



Sitten ehdoton päivän piristys. Mun trimmikoira poika :) Ihana! No tyypillinen rotunsa edustaja, allerginen kuin perkele! Huoh. Omistaja juurikin kertoi, kuinka tämä kyseinen kaveri oli palauteltu tuonelan porteilta takaisin elämään, kun herra oli vähän syönyt vääränlaista ruokaa ja oksentanut & ripuloinut itsensä lähes hengiltä. Samaten tämän pojan iho räjähtää käsiin jos saa vähänkin vääränlaista safkaa ja aina kosteilla säillä tassunvälit tulehtuu poikkeuksetta. Korvatulehdus on vähän väliä vieraana... ja joo, yhteenvetona tästä Älkää hankkiko kyseistä rotua never, jos haluatte säästää eläinlääkärikuluissa ja / tai haluatte valita TERVEEN koirarodun. Tämä ei sitä ikävä kyllä ole. No mutta, koirassa itsessään ei ole mitään vikaa, eihän se koiran vika ole, että ihmiset jalostavat niistä sairaita. Huoh! Tämä on taas niitä aiheita joista saan näppylöitä. Okei, mutta siis tämä koira on aivan ihana luonteeltaa, ärhäkkä terrieripoika, mutta tulee esim. oikein hyvin juttuun mun dogien kanssa. Mä olen koulinut siitä erittäin helposti trimmattavan tapauksen :) Niin... ja nyt niille, jotka luulevat, että puhun ns. pahaa tästä koirasta omistajan selän takana, niin tiedoksi vain, että tämän koiran omistaja on mun tuttu teinivuosilta asti ja kyllä olemme puhuneet tämän rodun epäkohdista ihan avoimesti ja hän on mm. sanonut, ettei enää ikinä valitsisi tätä rotua, kun on nähnyt miten sairas se on. Eli näin.

Mutta asiaan :D Eli ekassa kuvassa rekku ennen suurempaa parturointia ja sitten parturoinnin jälkeen. Haasteelliseksi työn teki tänään se, että omistaja oli mennyt kesällä ajamaan koneella kaverin klaniksi, joten oli hiukka vaikeaa saada poikaa näyttämään Westieltä :D hih. No mutta tulihan siitä lopulta ihan suht edustava. Juh. Vaikea nyhjästä niin sanotusti tyhjästä. Hih. Mutta poika ja omistaja olivat tyytyväisiä. Tähän perheeseen tuleekin sitten lisäystä joulun alla :D oli nimittäin kaverilla sen verran iso maaru, ettei epäilystäkään siitä onko siellä elämää :DDD Kuulema toinen ja viimeinen... Niinhän ne sanoo ;) hih. No mä voin sanoa aika lähes sata varmasti että mulla on ensimmäinen ja viimeinen ;) Ei siinä vauvat ovat ihania, aivan ihania ja suloisia ja joskus harvoin tulee sellainen fiilis, että oispa ihanaa kuin ois taas tommoin nyytti... mut njäääääh, ei enää... ehkä ;) heh. Yksi toinen ystävä aloittaa myös vauvahankkeet ensi viikolla :o uuu, jännittävää. Tätä voi todella sanoa vauvahankkeeksi, sillä hän aikoo hankkia sen yksinään, siis ei isää :) Rohkea likka, sanoisin, vaikka niinhän minäkin olen ollut yksin oikeestaan aina :) mutta mulla on kyllä aivan loistava verkosto ympärillä. Niin on kyllä kaverillakin sitten... jos ja kun se aika koittaa.

Sellaista. Nyt täytyy alkaa iltapuhteisiin. Mukavaa söndagia för alla igen ja palaillaan astialle taasen. Pus!

perjantai 20. elokuuta 2010

Trimmailua



Nonnih, tulihan sitä tänään tehtyä "töitäkin" vaikka lomalla ollaan :) Koiraneiti sai uuden kampauksen jälleen, kuten kuvasta näkyy. Tuommoiseen menee aikaa noin puolitoista tuntia. Riippuu vähän mikä on turkin kunto, kun tulevat trimmattavaksi. Yleensähän näillä mun vakkareilla on ihan siisti kunto, ei siinä valittamista ole. Joskus sitten saattaa olla kotosalla vähän äkseerausta, lähinnä pikku neidillä on usein aika paljonkin asiaa aina silloin kun minä yritän keskittyä trimmaamiseen :D Tänään tytöllä olikin kaveri täällä, joten heillä oli ihan omat jutut :)




Nyt on kädet vähän rakoilla tuosta turkin laittamisesta. Se on joka kerta, aina tulee rakko tai pari, ei sille mahda mitään. Joskus yritän teipata käsiäni niin, että välttyisin rakoilta, mutta aina niitä tulee siitäkin huolimatta. Työn varjopuolia :D Pidän kuitenkin tuosta hommasta. Se on ihan kivaa puuhastelua. Mun trimmit kun ovat aika hyväkäytöksisiä, olen ne itse koulinut pennusta asti :) Niiden kanssa on kiva puuhailla. Tämäkin koiraneiti sai kymmeniä suukkoja nenulleen... se on niin ihana :)



Lepopäivä on pidetty, niinkuin oli tarkoituskin. On ollut ihan kiva puuhastella kotosalla. Katsoa tyttöjen leikkiä, tehdä niille välipalaa ja ruokaa :) Oikeesti, aivan mahtava "päiväni kotiäitinä" päivä takana :) On ne niin isoja likkoja jo. Olen kyllä tosi tosi tosi iloinen, että tytöllä on jo tässä vaiheessa tuollaisia bestiksiä, joiden kanssa leikki sujuu. Mitään ongelmia ei ollut koko päivänä, vaikka useampi tunti tässä meillä vierähti! Vasta kuuden jälkeen kaveri lähti kotiin, kun hänen äitinsä tuli noutamaan kotimatkalla. Hän oli tulossa ratsastamasta.

Puoliskolla sitten työpäivä venähti. Nämä perjantait on hänellä aina tällaisia, ainakin nyt toistaiseksi. Tuossa puoli ysin aikaa kun hän vihdoin kotiutui, lähdettiin viemään omia koiria lenkille. Piipahdettiin leffavuokraamoon ja pidetään kuinka ollakaan, leffailtaa. Huomenna ois tarkoitus sitten suunnata sinne anoppilaan tekee niitä puutöitä, jes. Sitä ennen menemme kuitenkin salille, ainakin minä menen. Puoliskosta ei vielä tiedä kun tuo käsi vaivaa, mutta mä olen sitä mieltä, että hän voi tehdä paljon muutakin kuin käsitreeniä, joten ei se mun mielestä ole mikään täydellinen este salille menoon.

Semmosta. Mukavaa perjantai iltaa kaikille!

Perjantai!

Jei, se olisi taas viikonloppu aluillaan. No eipä se juuri tätä viikkoa muuta millään tavalla, lomallahan tässä on oltu :) Oikeastaan viikonlopun alku on vähän tylsä, sillä loma lyhenee... hmph. Mutta toisaalta, meillä on aikaa sitten puoliskon kanssa touhustella jotain yhdessä, kun hänkin on vapaalla. Tyttö lähtee pikkusiskonsa ja isänsä kanssa maalle :) Heillä tulee olemaan varmasti hauskaa. Emäntä odottaa innolla viikonloppua maalla! Tilasin jo maalta kesäkurpitsoja ja marjoja, jei!

Tänään pikkuemäntä tuli yksin koulusta kotiin. Näin olimme sopineet. Aamulla kun saattelin häntä koululle, kävimme vielä läpi kotiintulon. Painotin, että kotiin on tultava suoraan. Ei jäädä leikkimään, eikä tutkimaan mitään matkan varrelle. Sanoin, että jos häntä ei ala kuulumaan kotiin, äiti on _todella_ huolissaan ja lähtee etsimään. No minä istua jäpitin sitten parvekkeella odottamassa :D Kuinkas muutenkaan, hih. Reippaasti olivat tytöt tulleet, nimittäin noin 19 yli kaksitoista näkyi tutut tytöt kävelytiellä. Tyttö äkkäsi heti, että äitihän se siellä parvekkeella kyttäsi :D heh. Tyttö oli kävellyt parhaan kamunsa kanssa kotimatkan ja kummatkin tulivat ihan tohkeissaan kysymään, että voiko kaveri tulla meille leikkimään. No tokihan kaverit ovat tervetulleita. Sanoin, että asiaa pitää käydä kysymässä vielä kaverin äidiltä. Ja niin tytöt kävivät kysymässä luvan ja täällä he nyt sitten leikkivät nätisti. Merirosvoja tällä hetkellä :D Välipalankin tarjosin heille. Ihanaa olla tällainen kotiäiti :) Tällaiseen voisi melkein tottua ;)

Minä sen sijaan vedin pidennetyt aamu-unet kun tulin aamulenkiltä koirien kanssa. Tänään on tällainen " Ota rennosti päivä " ! Illalla mulle tulee trimmattavaksi yksi mun vaki westieistä :) Ihanaa nähdä sitä taas ! Jei! Nyt ei ole niin kuumakaan kuin viimeksi trimmatessa, se on positiivista, nimittäin siinä hommassa saa _aina_ hien pintaan, vaikka ei sää kuuma olisikaan. Siinä taitaa siis olla tämän päivän urheilut. Ellen innostu sitten jotain pientä vääntämään joko kotona tai lenkkipolulla... tiedä häntä. On tää ihme juttu kun pitää pidätellä itseään urheilemasta... hinku ois kova... Yleensä kait se on ihmisillä vähän toisin päin, että pitää pakottaa itseään liikkumaan :D heh. Olen siis koukussa liikuntaan... minkäs teen? Hyvä kait niin.

Nyt voisin saattaa päätökseen artikkelin jota kirjoitan alamme lehteen. Jos se vaikka ehtisi syksyn numeroon :) Palailemisiin! Oikein ihanaa viikonvaihdetta kaikille. Meillä on tiedossa ainakin "mökkeilyä" anoppilassa, jei, menemme tekemään puutöitä!

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Aaaahaaaa :D

Nyt tämä kauan kadoksissa ollut termi mun yhdelle selkätreenin liikkeelle on löytynyt. Sehän on kulmasoutu. Jei. Hyvä minä, tulihan se sieltä. Eli eikun soutelee sit vaan.

Töissä hyvä päivä. Kiirettä ja vähemmän kiirettä. Ehdin trimmaa mun pienimmän koirankin siinä työn lomassa, hyvä hyvä. Meidän harjoittelija kyllä vähän auttoi, eipä mulla sitä mitään vastaan ollut. Toihan nyt on niin kiltti koira, että sitä saa kammata, ajaa koneella, leikata jne. ihan kuka vaan ja kuinka paljon vaan. Se on opetettu hyville tavoille ;)

Nyt sitä ollaan sit himassa jälleen. Olen ehtinyt taas ihastelemaan uusia blogeja hieman... Tyttö on nukkumassa ja kohta olen minäkin. Huomenna salille, jei! Aijon olla siellä tasan klo 17 kun lastenhuone on varattu :) Siitä sitten suoraan anoppilaan. Nämä ovat tämän hetken suunnitelmat.

Ei siinä, nyt tirsamaata kohden, jotta aamulla jaksaa taas nousta. Ai juu, mummi soitti tänään ja kysyi tyttöä taasen loppuvkoksi maalle, torstaista alkaen. Niiiisk... No tyttöhän on innoissaan, mikäs siinä...äidille tulee vain ikävä. Huoh. No kohta alkaa koulu ja syksy tekee tuloaan...ehdimme nauttimaan normaali arjesta taas ihan tarpeeksi. Hö... silti tuntuu välillä, että on vähän tullut vetäydyttyä tästä äidin vastuusta ja roolista turhankin paljon, mutta... no mummeilla ja mummoilla on myös tärkeä rooli tytön elämässä, joten ei siitä nyt haittaakaan ole, että hän viettää maalla aikaa. Mut... silti... niisk.

Hyvää yötä för alla!

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Oi ihana tiistai!

Hitsiläinen. Jälleen aikasta kiva päivä duunissa takana :) Oli taasen aikasta hauskaa duunikavereiden kanssa. Ohhoijaa, aika aikuista menoa välillä, myönnetään, mut mitäpä siitä, pääasia että on kivaa ja jengi viihtyy. Ei työpaikan pidä / täydy olla mikään paskantärkee mesta. Tietysti on hyvä osata käyttäytyä tilanteen mukaan ja jokainen järkevä ihminen osaakin. Pitää osata lukea ilmapiiriä. Meilläkin, kuten olen niin usein jo todennut, on hyvin erilaista persoonaa tuolla, joten kaikille ei ihan uppoa sama huumori, mikä taasen uppoo osaan porukasta todella hyvin. No itse olen semmonen... no kameleontti, että mukaudun tilanteen vaatimalla tavalla ja osaan pitää hauskaa kaikkien kanssa. En ole vielä törmännyt työyhteisössäni ihmiseen joka tökkisi pahasti... Pidän kaikista :)

Kohtapa miulle tulee aivan ihana tyttökoira trimmiin. Uih, odotan taas innolla että pääsen halimaan ja pusimaan sitäkin. Piti tosiaan mennä kuntosalille, mutta minä olin aivan unohtanut tämän trimmauksen. Onneksi muistin ajoissa, oisko ollut noloa paahtaa salilla kun toinen olisi kilkuttanut oven takana :O onneksi näin ei ole koskaan käynyt.

Aurinkokin jaksaa paistella. Puolisko lähti fillaroiden kirjastossa käymään :) Hienoa, että hän on innostunut liikunnasta. Eilenkin oltiin yhdessä kuntosalilla. Koko kööri. Tarkoitan ennenkaikkea, että hienoa hänen itsensä vuoksi, että on panostanut nyt terveellisempiin elämäntapoihin. Niin, tällaiset päätökset on lähdettävä itsestään. Ei siinä muuten mitään järkeä olisikaan. Ei kenenkään toisen vuoksi kannata elämäänsä lähteä muuttamaan, siitä pitää saada jotain itsekin. Hän on kyllä kiitellyt, että olen potkinut vähän perseelle. Niin, no jos sitä katsoo päiväst toiseen toisen fanaattista treenaamista ja ruoan tarkkailua, niin kait siinä väkisinkin altistuu sille itsekin ;) No hyvä, jos olen voinut tuoda edes jotain hyvää hänen elämäänsä :)

Painajaiset seuraa muo edelleen. Viime yönä näin unta, miten potilaita meinasi kuolla toimenpidepöydälle, miten joku murhaaja väijyi muo / meitä jossain. Miten naapurin koirat (naapureilla ei edes ole koiria?!?!?!?) kävivät _aina_ kusemassa mun kämpän lattialle. Olin siitä aivan rikki. Olin niin täynnä pyhää vihaa ja raivoa... Ihan outoja unia. Mulla on selkeesti jokin ihme prosessi menossa. Jokin syvä angsti tai ahdistus...jostain syystä... en tiedä, mutta nyt on nähtävästi ihan vakio, että näen joka yö painajaisia. Todella turhauttavaa.

Tämän oman, en tiedä minkä olon takia, mun ja puoliskonkin välit ovat olleet aika viileät tässä viime aikoina. No mä en pysty olemaan mitään muuta kuin mitä olen. Anteeksi siitä. En vain voi pakottaa itseäni toimimaan mitenkään muuten kuin toimin. Tai siis jossain määrin tietenkin pystyn... mutta, no ei tätä voi selittää. Se joka on kokenut jotain vastaavaa tietää mistä mä puhun. Ei voi pakottaa itseään olemaan ylitsevuotavan rakastava ja ihana... jos ei kerta kaikkiaan ole kykenevä siihen. Niin, kuinkahan monta kertaa olen tätäkin sanonut, että jos tietäisin miten itseäni muuttaisin, niin sen tekisin. Mut ei ole helppoo kun on vaikeeta. Olen vaikea luonne, olen ja tulen olemaankin. Ei vanha koira enää uusia temppuja opi. Niinhän sitä sanotaan. Enkä ole minäkään tässä elämässä ihan helpolla päässyt, joten varmasti sekin on jättänyt jälkensä tunne-elämääni, sitä en epäile ollenkaan. Minä kun en ole elännyt missään yltiörakastavassa perheessä... nih, mitä sitä voi odottaa itseltäänkään. Myönnän, että olen jossain määrin tunnevammanen. En kuitenkaan luokittelisi sitä itsekkyydeksi, tiedän kyllä mitä on itsekkyyskin. Jos olisin itsekäs, en pesisi puoliskoni vaatteita, tekisi hänelle joka päivä ruokaa, keittäisi aamulla kahvia... jne. Jos olisin itsekäs, vaatisin hänen täyden huomionsa antamatta mitään takaisin. En vaadi häneltä juuri minkään sortin huomiota, mutta en oleta sitä saavani häneltäkään, en tällä hetkellä. Kun on vaikeeta niin on. Joh, no nyt alkaa taas kuulostaa siltä, että tämän voisi ymmärtää niin väärin...että ehkä lopetan taas hetkeksi tähän. Sitä paitsi trimmini saapuu näillä näppäimillä. Jesh. Palailen astialle!

lauantai 29. toukokuuta 2010

Upeeta, mahtavaa :D

Nyt on pyörälenkki tehty. Aivan loistava fiilis. Ajeltiin Pitkäjärvi ympäri, pällisteltiin paikkoja :) Aurinko paisteli koko matkan. Oikein oivasti valittu ajankohta. Puolisko on ostanut fillariinsa ajotietokoneen, josta se tarkkaili nopeutta ja matkaa ;) jei. No tulihan siinä matkaa taitettua ja aikaa meni lähemmäs toista tuntia. Koko ajan ei oltu vauhdissa, pysähdyttiin mm. sellaiseen näköalatorniin Kehän varrella. Sieltä oli kiva pälyillä Pitkäjärvelle ja siellähän taisi mennä polskia joutsen. Sen lisäksi törmäsimme kolmeen peuraan matkan varrella. Sieltä ne pellon laidalta katseli meitä ja me niitä :) Suloisia otuksia. Ihanaa, että meillä on yhteinen harrastus josta kumpikin pitää, pyöräily :) Ja nyt tietenkin myös juoksu. Puolisko väläyttikin, että kehtaisko tuon saman matkan juosta joku kerta. No todellakin!!! Nyt vois vähän venytellä...lisää sitten päivällisen venyttelytunnin.

Aijomme jälleen viettää elokuvailtaa :) kivaa. Myönnän, että olemme herkutelleet elokuvailtojen aikana, myönnän todellakin! Mutta toisaalta en pidä sitä ollenkaan pahana asiana, kun meillä ei kuitenkaan kuluteta alkoholia tms. josta saa kauheesti kaloreita. Tietysti kaikenlaisen herkuttelun voisi jättää pois kokonaan, mutta välillä on annettava itselleen mahdollisuus myös siihen :) Se tekee psyykkeelle hyvää :D kohtuudella tietysti!

Tänään kun avauduin näistä leveperäsistä naisista, niin tuolla matkalla tuli taas hyvä esimerkki vastaan. Hän oli juoksulenkillä ja siis näki, että varmasti harrastaa liikuntaa, mutta oli aivan törkeen levee lantio :O Eihän sille tietenkään mitään voi... mutta... onneksi en omaa sellaista. Ei tosiaan juoksutrikoot oikein anna oikeutta sellaisessa vartalossa. Tänään itse asiassa vetäsin jalkaani pyörälenkkiä varten ikivanhat Puman tuulihousut ja jösses ne tuntui mielettömiltä pussihousuilta :D aaaaaw, aina ne ovat isot olleet, todellakin, mutta nyt ne tuntui varsinaiselta teltalta :D mutta hyvin ne asiansa ajoivat, käänsin vähän vyötärönauhaa, ettei peffa pussittanut ihan törkeesti :D heh.


Trimmistäni tuli muuten hieno. Omistajakin oli jälleen kerran tosi tyytyväinen. Poika käyttäytyi mallikkaasti koko trimmauksen ajan. Ne tietää, ettei pokkurointi auta, että minä olen tiukka täti ;) Seuraavaa odotellessa siis.

Nyt taidan mennä katsomaan elokuvaa puoliskon kanssa. Ai juu, eilen tsiigattiin semmonen leffa kuin Kick Ass! Se oli aivan loistava, siis törkeen hyvä pitkästä aikaa, viihdyttävä. Suosittelen. Tänään lähtee Sherlock Holmes (meniköhän se tällä kertaa oikein :D). No niin, kaffia kuppiin ja soffalle. Autuasta. Tänään on tullut liikuttua lähemmäs neljä tuntia, joten ansaitsen pienen breikin, ju.

Jumpatijumpati :)

Huoaah, kello soi aamulla, ilmoittaen, että on aika nousta ja pakata treenikassi. Eilinen elokuvailta venähti vissiin yli puolen yön, joten pikkasen ois tehnyt mieli vetää vain peittoa korviin. Mut ei siinä, kun pääsee ylös, niin kyllä se siitä lähtee. Tänään oli basic crossing, kuten joka lauantai ja päälle venyttelytunti. Teki taasen niin hyvää. Siihen päälle vielä suihkut ja sauna, ah! Mä en oikein voi ymmärtää niitä salilla kävijöitä, jotka lähtevät käymättä suihkussa himaan?!?!?!?!?!?!? Niin no, jos nyt osallistuu pelkälle venyttelytunnille tms. jossa ei _välttämättä_ tule hiki, niin sit kait se on ihan ok, mut ei hyi helvettiläinen sellaisen jumpan jälkeen missä hiki valuu. Yöks, mul ainakin itelläni on niin nihku olo aina jumpan jälkeen, etten voi kuvitellakaan lähteväni himaan, käymättä pesulla. Vaikka sieltä kotoontakin se suihku löytyy, niin silti! No what ever, kaikki tyylillään... tämä oli taasen miun mielipide :D Niin, no voihan olla, että jotkut ihmiset eivät vain halua / kehtaa näyttäytyä ilkosillaan muiden seurassa, että jos on sen kaltaisia ongelmia, niin sittenhän se on jokseenkin ymmärrettävää, mutta... No niin... Tai jos ois jokin vakaumus, uskonto tms. joka kieltäisi moisen "viuhahtelun" niin sittenhän se on ymmärrettävää. Ok, se siitä.

Tuli myöskin jälleen todettua, että suomalainen naismateriaali on suht persevää. Olen tätä kyllä ennenkin katsellut ja miettinyt, että aika leveitä hanureita näkee tuolla liikenteessä. Se on se kuuluis päärynä vartalo, mitä näkee aika paljon. Voi olla muuten suht ok kroppanen, hoikat jalat kaponen ylävartalo, pienet rinnat jne. mut sit hanuri on levee kuin leivinuuni. Kait se kulkee geeneissä. Onneksi itelleni ei ole periytynyt mistään sellaisia geenejä, luojan kiitos. Olen oikeestaan aika tyytyväinen, että olen kapee lantioinen, vaikka joskus ehkä teini-iässä toivoin hieman enemmän muotoja, mutta toisaalta, nyt olen sitä mieltä, että ei kiitos. Eikä tietenkään siinäkään, vaikka oiskin semmonen latinopylly, niin sen pitää olla kuitenkin kiinteä, eikä semmonen roikkuva ja hyllyvä ;) Saa peppu olla pyöreä ja muodokas, kuhan se on trimmattu malli! Sitten jos ei ole liioin pituuttakaan luoja suonut, niin siitä tulee kyllä aika läntä vaikutelma kun on levee hanukka ja lyhyet jalat...jotka nekin ovat usein sitten suht paksuhkot, ei oikein pohje erotu reidestä ja sitä rataa. Mun mielestä naisella pitää (soisin, että olisi kaikilla) kauniit pitkät sääret, jäntevät ja lihaksikkaat, sitten kehtaa niitä minimekkojakin vetää ylleen... kun näkee näitä, joilla pöllöttää ne pulleat reidet ja pohkeet...ja minimekko! OMG! Sama pätee käsivarsiin, itse ihannoin ja luulen, että muidenkin silmiä hivelee ennemmin suht hyvin treenatut käsivarret, kun sellaiset veltot, mistä ei lihasta pysty erottamaan kirveelläkään! Silloin ainakin kannattaa harkita, sopiiko hihaton paita päälle pantavaksi vai ei...vaikka paita olisikin nättiäkin nätimpi, niin ei se näytä hyvältä kenen tahansa päällä! No oikeestaan kuntosalilla en nyt vaadi mitään pukeutumiskoodia, ei mulla itelläkään mitkään vimosen päälle vetimet siellä yllä ole, mutta tuolla liikenteessä kandee vähän miettiä mitä voi näyttää itsestään, näyttämättä pöllöltä. Voihan perseväkin olla seksy, kun osaa pukeutua oikein, huom _oikein_! Siis mä korostan, että mulla ei ole mitään vastaan pyyleviä / lihavia / lihavia-laihoja kohtaa, ei todellakaan, mutta silloin pitää ymmärtää miten sitä kroppaa on hyvä kantaa. Joo... mutta siis tuli vain tämäkin mieleen siitä kun katsoin tämän päivän crossitunnin matskua... niin, no... kovin kiinteetä ei ollut. Mutta hyvä silti, että ihmiset tulevat salille kuntoilemaan, sehän on hienoa, oikeesti. Itse asiassa tulen aina hyvälle tuulelle, kun näen, että joku reilumminkin ylipainoinen on tullut jumppaan! Se on hienoa! On hienoa, että ylipäätään viitsii yrittää, eikä jätä puhumisen tasolla sitä hommaa... että pitäis ja pitäis, pitäs sitä ja tätä...aloitan kohta, ensi viikolla...tai no viimeistään ensi kesänä... :D Näitäkin on. Tiedän jo yhden heti kaveripiiristäni, joka maksaa kiltisti kuukausimaksua salille, ja no, en muista koska viimeksi olisin hänet siellä nähnyt... ja tuota, hän ei ole ihan trimmissä, näin kauniisti sanottuna... Ei se kunto kasva pelkästään kuukausimaksua maksamalla :D

Pööh, ulkona sataa vettä. Meidän piti mennä, tai ehkä menemme sateesta huolimattakin, pyörälenkille puoliskon kanssa :) Ajattelimme mennä ajamaan Pitkäjärven ympäri :) Jei. Katsotaan nyt. Pieni säävaraus on kyllä olemassa, sillä jos alkaa tulemaan ns. tiskirättejä taivaalta, niin sitten on jätettävä väliin. Eilen oltiin juoksulenkillä. Mentiin läheisen lampemme maisemiin juoksemaan. Yritin opettaa puoliskolle säästävää ja hyvää juoksutekniikkaa. Pienen mutinan siivittämänä hän yritti kuitenkin ohjeitani noudattaakin ja oikeesti, kyllähän siinä lenkin aikana eron huomasikin. Hän olisi mielellään, kuten niin moni muukin, juossut kovempaa, minä toppuuttelin ja kyllä hän itsekin sen sitten huomasi, että ihan silläkin vauhdilla mitä minä kehottelin pitämään yllä, hän hengästyi ja alkoi tuntumaan. Että vieläkin hitaammin olisimme voineet mennä. Mutta joka tapauksessa, olen hänestä tosi ylpeä, että on ylipäätään innostunut tästä hommasta. Se luo mullekin lisää motivaatiota, kun hänkin osoittaa kiinnostusta kuntoilua kohtaan :) Jei! Tupakkalakko on hänellä kestänyt :) hienoa, mutta välillä huomaa, että se ottaa pikkasen koville. Tuntuu toisinaan, että hän käyttäytyy kuin teini-ikäinen. Näsäilee ja vähän soittelee poskeaan asiasta kuin asiasta. Tänään vähän kurmuutin häntä aiheesta ja pyysin pientä ryhdistäytymistä... No katotaan. Eiköhän se siitä. Yritän ymmärtää...mutta rajansa kaikella. Jos vaadin pikkuemännältäkin hyvää käytöstä ja äidin kunnioitusta, niin en tietenkään päästäisi puolisoani yhtään vähemmällä!

Kohtapa kohta saapuu miun trimmi. Jei. Kiva nähdä poikaa taas pitkästä aikaa. Tuolla kyseisellä koiralla on atopia, yllättäen, kun ottaa rodun huomioon, niin on aina kiva nähdä, että missä kunnossa se on tällä hetkellä. Nyt se onkin ollut pitkään hyvässä kunnossa, mutta kaiketi koko ajan lääkityksellä. On tiettyjä rotuja, joitan en valitsisi ja tämä on ehkä yksi niistä, koska niin usein, niiiiiiiin usein näkee että ne todella ovat atooppisia, siis oikeesti. Sanokoot kasvattajat mitä tahansa, niin se on niin yleisesssä tiedossa, että kenenkään on sitä turha kieltää. No mutta pääasia että koira voi hyvin... Mutta on niitäkin jotka eivät sitten hoida jne. kun maksaa ja on niin vaikeeta kun ei siitä tule mitään jne.

Jasso, johan mulla on taas avautumisen paikka :D Jestas sentään. Välillä tietysti on hyvä tuulettaa vähän pääkoppaa :D Heh. Tekee hyvää. No mutta. Nyt menen virittelemään trimmauskamat ja kohta pääsen halimaan ja pusimaan sitä pientä poikahauvaa :) Jei!

torstai 27. toukokuuta 2010

Koirajuttuja

Meidän pikkukoira oli tosiaan edellisyönä voinut pahoin ja kakkinutkin petiinsä. Tein sille eilen sitten pikatrimmin duunin jälkeen töissä. Meillä on siellä niin hyvät puitteet, että vien vastaisuudessakin tuon mukanani duuniin ja käytän siellä pöytää hyväksi. Siinä saa hyvin kylvetettyä koiran ja myös trimmattua. Korkeus on sopiva, joten työskentely on aikasta ergonomista.

Nyt on taas myös se aika vuodesta, kun trimmaamani koirat ottavat yhteyttä :) Niin, trimmaan siis koiriakin. Tämä harrastus juontaa juurensa siitä, että olin töissä yhdessä paikassa missä vastasin trimmauspalvelusta. Se oli hyvä koulu se. Tuli tutuksi kaikenkarvaiset koiruudet ja niiden trimmaus. Nyt minulle on jäänyt kaksi vakkariasiakasta (karsin ihan tietoisesti trimmit minimiin, sillä mulla ei yksinkertaisesti ollut aikaa palvella vapaa-ajallani kaikkia halukkaita, harmi sinänsä, mutta on otettava huomioon myös oma hyvinvointi!). Kummatkin edustaa samaa rotua ja minä olen koulinut ne pennusta asti salonkikelpoisiksi trimmikoiriksi :) Niitä on mukava työstää! Kävi mulla muutaman kerran kolmaskin saman rodun edustaja, vauvasta sekin ja sitäkin olisi ollut kiva jatkaa, mutta ilmeisesti omistaja on alkanut itse trimmaamaan koiransa. On se oikeestaan ihan hyvä opetella se taito itsekin, silloin saa pidettyä koiran hyvässä ja nätissä lookissa läpi vuoden. No mutta vakkariasiakkaille on nyt varattu ajat kalenteriin taas :) Kiva nähdä niitäkin muutaman kuukauden tauon jälkeen :)