Kisakuumetta

Oi oi oi oi, kyllä on ollut taasen aika mahtava viikko kaiken kaikkinensa. Loppua kohden on vain parantunut. Eikä kylläkään siitä syystä, että työviikko on takana, vaan siitä syystä, että TAMPEREEN KARSINNAT OLIVAT TÄNÄÄN (lauantaina). 

Töistä mulla ei ole mitään valitettavaa. Voisko olla kun tällaisten kanssa saa työskennellä. Voi rakkaus sentään! Joskus olen miettinyt, että olisihan sitä voinut kouluttautua korkeamminkin (rahkeita kuitenkin olisi ollut), mutta toisaalta, en mä usko, että tykkäisin mistään muusta duunista näin paljon kuin tästä.

Toisaalta, jo pienenä alle kouluikäisenä mulle oli selvää, että haluan tehdä töitä eläinten kanssa. Silloinhan se oli yhtä kuin tulla eläinlääkäriksi. No haaveeni toteutui oikeastaan mitä parhaimmalla tavalla. Sinällään kuitenkin aika kiittämätön ammatti, koska tällä alalla ei oikeastaan kukaan pääse rikastumaan. Se on ikävä tosiasia.

Kisatäpinät päällä :D

Väsähtänyt Team Solana fani <3

 Niin ja nuo Tampereen kisat. Siellä oli jälleen koko joukko meidän tiimin edustajia lauteilla. Kaikki tekivät hienon suorituksen ja tiimimme loisti jälleen. Finaalipaikkoja sateli kivasti, joten SM skaboissa olemme hyvin ja vahvasti edustettuina. Mahtavaa. Ajattelin tehdä erikseen postauksen meidän upeista tiimiläisistä. Kuvia löytyy nimittäin aika tavalla paljon, virallisia ja vähemmän virallisia. Sormet syyhyää jo, että pääsen esittelemään teille meidän upeita pakkauksia huoltajia myöden! Jokaisen panos on mielestäni arvostettava. Olit sitten kisaaja tahi huoltaja. Jokaisella on oma paikkansa ja tärkeä tehtävä. Ja nostan totta tosiaan jokaiselle jälleen kerran hattua (pipoani), jotka kisalavalle nousivat. Hienosti tehty!

Erityisesti mun silmät nauliintuivat BF puolen lyhyen ja keskipitkän sarjan finalisteihin. Jumankekka sieltä tulee kovia mimmejä SM skaboihin. Sellaista kuntoa että huhhuh.

No mutta mitä minä tein kisafiiliksissäni? No ainakin haukan lailla vahtasin koko ajan some päivityksiä. Tietty. Mutta sen lisäksi täräytin käydä salilla taasen kahteen otteeseen. Juu juu, aamupäivästä jalkatreeni ja illasta olkapäätreeni :) Nam! Voimakierto edelleen meneillään, joten pääsin jälleen haastamaan itseäni raudan parissa.

Projekti reisien kasvatus etenee :)

Jaloille duunasin seuraavaa:

- reiden ojennus (lämmittelyksi)
- levee prässi
- levee kyykky
- bulgarialainen smithissä
- reiden ojennus (+sadan toiston pudotussarjat ;) )
- takareisille pumppia reiden koukistus istuen
- poljennot leuanvetolaitteessa (aika kiva liike muuten)

Vatsat:
- rutistukset penkistä
- vastuksella
- syviä vatsoja

Ei se pakki ihan ole lapasista lähtenyt :) ja olen mä ihan tyytyväinen mun reisiprojektinkin etenemiseen, tosin koskaanhan mä en tule olemaan täysin tyytyväinen. Sehän tämän lajin idea vissiin on :D

Bongasin salin edustalta tällaisen kulkupelin. Toi on jo sen näköinen mopo, että jopa minä kehtaisin ajella moisella. Toisaalta olen ihan tyytyväinen, että omistan fillarin, koska hyötyliikunnan hyödyllisyyttä ei voi koskaan liikaa korostaa. En mä oikeastaan edes tajua, miten mä olen joskus kehdannut ajaa autolla himasta tuonne salille :o vähän noloa :D

Jalkatreenin jälkeen tulin kaupan kautta himaan ravitsemaan kroppaani ja ottamaan vähän lepoa. Tulihan tietty käytyä koirien kanssa pihalla ja syötettyä Pentille ruusun- sekä pihlajanmarjoja. Joo joo, meidän pikku Pentti rakastaa niitä ja se on aina lenkin kohokohta hänelle :)

Sitten taas tiukasti stalkkasin mikä oli tilanne Tampereella, enkä malttanut lähteä päivän toiselle treenille, ennenkuin varmistuin viimeisienkin tiimiläisteni kohtaloista. Ja hienostihan tyypit siellä veti. Ei voi olla kuin iloinen heidän puolestaan ja ennen kaikkea ylpeä meidän porukasta!

Iltatreeniksi mulle lankesi tosiaan olkapäät:

- viparit sivulle seisten
- pystypunnerrus kp.
- pystysoutu taljassa
- pystypunnerrus smith
- 1 käden viparit taljassa
- vipareita pumppaillen käsipainoilla
- viparit eteen ylös tangolla

- pohkeet istuen

Olkapäät on mun yks vahvuus, mutta niitäkään ei voi olla liikaa ;) Joten työtä työtä ja vielä vähän työtä.

Nää viikonloppuiset iltatreenit ovat oikeastaan hyvin paljon mun mieleen. Salilla on mukavan hiljaista ja tosiaan nuo pimenevät illat tuovat oman tunnelmansa. Ihanaa kun saa rehkiä, huhkia ja puhkia ihan rauhassa ;) ilman kenenkään pitkiä katseita :D ... aina kun ei ota selvää onko ihmisten katseet hyväntahtoisia vai paheksuvia. Toisaalta, jos totta puhutaan, muo ei oikeastaan edes kiinnosta.

Valmista tuli :)

Sitten pika pikaa taas könkelillä kotio ja koiruuksien kanssa jälleen pihalle. Nyt joutui Pentti pettymään, kun en tuolla pimeässä alkanut metsästämään hänelle marjoja. Vihjailevasti hän kuitenkin yritti kirsullaan tökkiä muo käsiin :) Voi toista. Ei ole koirankaan elämä aina niin helppoa :D Ihmiset ei vaan tajuu :D haha.

Tällaista kivaa tälle viikonlopulle. Huomenna jatkuu. Täytyypä katsoa, josko suuntaisin nokkani kohti stadia ja THE SALIA. Jos vaikka törmäisin meidän tiimiläisiin siellä ja pääsisi oikein face to face onnittelemaan kaikkia kisanneita.

Ollaanhan jälleen kuulolla.

HEI NY!

Kisahuumaa, kuumaa :)

Kevyt kisahuuma alkaa pukkaa pintaan itselläänkin jälleen :) Tänään aamusta se jo alkoi, kun meidän pikku emäntä duunasi kisakynnet (varpaisiin :) ) Einille. Niillä oli treffit aamu kahdeksalta ... joka tarkoittaa sitä, että minä nukuin. Ja nukuinkin oikein hyvin kiitos :) Ha! Hienot tuli kynsistä, mätsää oikein hyvin Einin kisabiksuihin :) Ja neitikin ehti hyvin kouluun. On jotenkin niin liikuttavaa miten innoissaan pikku emäntä on tästä kaikesta. Hänkin on niin hengessä mukana. Olen vissiin joskus maininnutkin, että hän esimerkiksi fanittaa Sami Maaniemeä isosti :) Kyllähän tuollaiset bodatut körmyt tekevät lähtemättömän vaikutuksen pieneen ihmiseen, varsinkin kun ovat pääsääntöisesti lempeitä ja huumorintajuisia kavereita.

Tämä kuva vain siksi, että tää on mun mielestä ihan loistava :) Itse en edes osaisi :D Jokin yllätys? No ei toki.

 Minähän siinä sitten herättyäni äkkäsin, että mulla ei ole yhtään hyvää eikä pätevää syytä olla lähtemättä stadiin salille. Eli THE SALILLE = Solana Fitness Centeriin :) Tulipahan lennokas lähtö ja mä taisin herätä vasta bussimatkalla kahvitermarini voimalla :) Puurotkin tuli temmottua nassuun dösän takapenkillä. That´s my life and I love it :D

Sopu sijaa antaa ... vai antaako. Meidän Pentti herra makaa itse puoliksi lattialla, jotta sintti santeri saa pehmuketta kunnolla. Talon kokoinen koira, mutta niin lempeä, että ei edes omalta patjaltaan kaveria pois aja, vaan sovittaa oman peffansa siihen kulmaan, missä on edes vähän tilaa :)

Solanassa on aina niin mukava käydä. Lähes poikkeuksetta siellä on aina tuttuja.  Vaikka mulla ei olekaan tapana salin puolella juoruilla tai edes rupatella, vaan keskityn aika pitkälti vain omaan treeniini, niin sitten kahvihuoneen puolella tulee usein istuttua aika pitkään. Niin tänäänkin :)

Ennen rupattelutuokiota oli kuitenkin vuorossaan RINTA-OJENTAJATREENI sekä lopuksi vielä vähän vatsoja. Voimakiertoa edelleen teen, joten rautaa sen mukaisesti liikuttaen :)

-ristikkäistalja
-tasapenkki kp
-rintaprässiä
-pullover kp
-alakalteva penkki

-pushdown taljassa
-ranskalainen kp
-ojentajaprässi istuen + hk curlissa (supersarjat)

Tulipahan ihan ihka ensimmäistä kertaa kokeiltua alakaltevaa penkkiä. Oikeastaan olin vain niin laiska, etten jaksanut vaihtaa penkkiä, mutta hiton hyvä homma, sillä tosta tuli kyllä ihan ehdottomasti mun uusi lemppariliike :)

Pukuhuonepose kuten asiaan kuuluu. Nuo pukukaapin ovet ovat varmasti yhdet kuuluisimmista. Ei ole varmasti yhtäkään Solanan asiakasta joka ei olisi ottanut selfietä juuri tuossa kohtaa :)

BOOM, tumppu turvoksissa :) Namii!

Treenin jälkeen tietysti pakollinen eli yksi parhaimmista hetkistä, eli rupattelua kahvihuoneessa. Muutama meidän tiimiläinen oli paikalla jotka ovat kisaamassa lauantaina Tampereella. Siinä sitten kimpassa heruteltiin ja vähän säädettiin hommia :) Loistavaa. Tytöillä on asenne kohdillaan. Niin sitä pitääkin. Ei sinne kisoihin millään anteeksi että olen olemassa tyylillä pidä mennä. Sinne mennään asenteella ja se asenne on tietysti se, että minä tulen ja näytän ja mä pärjään :)

Kyllä mun täytyy ihan rehellisesti myöntää, että hieman harmittaa, etten itse ole paikan päällä katsomassa ja kannustamassa meidän tiimiläisiä ja kaikkia muitakin upeita kilpailijoita. Tilanne nyt vain kohdallani on se, että ensinäkin a) olen autoton :D (ja mähän en millään julkisilla NIIN pitkälle lähde :D ) ja b) mun on pakko katsoa mihin rahojani tällä hetkellä törsään. Koska tähän maailmaan en ole kultalusikka suussa syntynyt (eli en omaa rikkaita sukulaisia tai muitakaan läheisiä, jotka millään tapaa rahoittaisivat elämääni :D vaan itse on kaikista menoista vastattava) niin en edes häpeä tunnustaa, että juuri tällä hetkellä on aika tiukkaa. Näin ollen, kisakatsomo rakentuu jälleen kotisohvalle ja netin välityksellä seuraan haukkana mitä Tampereella tapahtuu :) Tähän on tyydyttävä ... tavallaan ikävä kyllä, mutta toisaalta mulla on taas hyvä sauma käydä treenailee huolella :D Puolensa ja puolensa siis.

Ja mitä minä löysinkään Solanan viereisestä Alepasta. Aika muhkean ja herkullisen sämpylän. Ihan tuollaisenaan tempasin sen hiilarivajeeseeni :D Hyvää oli!

Huomenna sitten könkeli alle heti aamusta ja duuniin. Aamuvuoro odottelee muo :) Nam :D Olen muuten erittäin positiivisesti yllättynyt, että fillarikunto ei ole kadonnut, sillä työmatkat täältä Länsi-Vantaalta Helsingin Munkkivuoreen taittuu alle puolen tunnin :) Not baaaaad ! Mutta ollaanhan taasen kuulolla. Ai että, viikonloppu on taas edessämme. Toivottavasti yhtä ihanan syksyiset ja samalla niin lämpimät säät hellisivät meitä. Nauttikaa!

HEI NY!

Maanantaita

Uusi viikko vierähti sitten käyntiin. Mun aamu alkoi hammaslääkärillä. Ei onneksi mitään ikävää :) Sen jälkeen tulikin tempastua pienet päiväunet, mutta ehdin kuitenkin tekemään ruoan ennenkuin pikku emäntä saapui kotiin koulusta. Ja välipalakin tuli rustattua koululaiselle. Musta on mielettömän upeaa, että on toisinaan mahdollisuus olla kotona kun tyttö lähtee kouluun ja tulee koulusta. Nykymaailma on mennyt siihen, että vanhemmat viettävät arkena ihan liian vähän aikaa lastensa kanssa. Niin se vain on. Yhteiskunta ajaa perheet siihen tilanteeseen, että töissä on pakko käydä, tehdä pitkää viikkoa ja pitkiä päiviä. Kuka sen jälkeen jaksaa vielä olla aktiivinen kotona? Aika harva varmaankin, oletan. Siihen sitten lasten mahdolliset harrastukset ja omat päälle, jos sellaisia on. No nukutaanhan sitä sentään saman katon alla, ellei satu olemaan vielä kaiken lisäksi vuorotyötä tekevä yksinhuoltaja. Niitäkin on! Jolloin lapset ovat vuoropäiväkodeissa ja viettävät öitään siellä. No joo, lähti vähän taas raiteilta, mutta tätä olen monesti pohtinut.

Kuvaa eilisestä treenistämme Einin kanssa. Onko kiree? No kyllä alkaa olemaan aikasta kireessä kunnossa :) Hyvä Eini!

Ja sitten "bulkkipullero" perään. Oikeesti, hyvä liike tämä. Sopii kyllä hyvin esimerkiksi pitkinä sarjoina tehtynä ja siihen vielä vähän huippusupistusta peliin, niin tuntuma on taattu :)

Eli jos ei kuvista ihan aukea, niin teimme ristikkäistaljassa vetoja selälle.

Ja puristus, kyllä alkaa tuntumaan :)

Teimmehän me toki muutakin. Mullehan tuo eilisen illan treeni oli jo toinen laatujaan sunnuntaille, joten mulle sopi hyvin, että teimme kevyttä pumppaavaa treeniä. Nyt kun Einilläkin on meneillään viimeistelyviikko, niin kovat treenit on jo takana. Nyt vain pumppaillen :) Teimme supersarjoja selälle ja rinnalle.

Tutustutin myös Einin Forever Variston uusiin core laitteisiin. Tänään hän onkin sitten valitellut, että on vatsapalat hellänä :D Eli toimii, niin on mullakin nimittäin :)

TÄNÄÄN mulla alkoikin sitten se VOIMA KIERTO, josta jo eilisessä postauksessa taisin mainitakin. Eli nyt laitetaan rautaa kunnolla peliin, toistot 6-8. Hiemanhan se on hakemista aluksi, että löytää ne painot millä menee just se 6-8 toistoa. Taidan vähän aliarvioida itseäni toisinaan, sillä muutama sarja menee ennenkuin löytyy ne isot painot :D Menkööt se alkulämmittelyn piikkiin sitten.

Iloisia yllätyksiä tuli esimerkiksi ylätaljassa, jossa sain laittaa 70kg painoa, sekä t-tankosoutu 45kg. Myös puolikas mave 100 kilolla ei ollut yhtään pöllömpi veto tälle päivälle. Mutta mutta, näitä painoja nyt on aika turha täällä jakaa, sillä esimerkiksi taljoissa tehtävät liikkeet eivät ole ollenkaan verrannollisia, koska laitteina ne saattavat poiketa hyvinkin paljon toisistaan. Hyvänä esimerkkinä nyt tämä meidän salin uusi ristikkäistalja. Mä vannon ja vakuutan, että pystyn tekemään toisessa ristikkäistaljassa 50 kilolla hauiskäännössä ihan hyväksyttävän sarjan, mutta meneppä kokeilemaan sitä samaa tässä uudessa taljassa. Ei tuu niin onnistumaan :D Eli tässä se nyt nähdään, ei ne kilot näissä laitteissa merkkaa oikeesti juuri mitään. Ainoastaan vapaita painoja voi lähteä vertailemaan, jos niin haluaa. Mulla ei ole tarvetta moiseen. Eiköhän se kroppa puhu puolestaan  ;) Itse toki kirjaan omat treenini ja painoni joka kerta ylös, mutta niin kirjaan myös millä salilla olen ollut tai mitä laitetta olen käyttänyt. Ihan vain omaa kehitystäni seuratakseni.

Murkinaa :)

Kaiken kaikkiaan voima kierto lähti ihan loistavasti käyntiin. Tästä on hyvä jatkaa tätä viikkoa. Huominen treeni tulee koostumaan aerobisesta vetäsystä, sillä töihin ja takaisin on mentävä :) Siitä tulee sellainen palttiarallaa parikytä kilsaa plakkariin huomiselle :) Sama toistunee keskiviikkona. Että aletaahan taas muistelemaan mitä se aerobinen treeni oikein olikaan :D haha. Ei siinä, fillarillahan mä pääsääntöisesti liikun paikasta toiseen muutenkin.

Meidän vanha herra ja tukka hyvin :) Me ollaan aina samaan aikaan vessassa ... eli tämä kuva on siis toiletista. Mamman poika, aina hännystelemässä mun perässä joka paikkaan :) <3

Yep, mutta tässä saattaakin tulla pieni postaustauko, ainakin pari päivää saatte pitää lomaa mun turinoista. Ollaan siis kuulolla viikon loppu puolella :)

HEI NY!

Lomalla

Päivää päivää! Taasen pientä taukoa tässä kirjoittelussa, mutta se tuskin haittaa ketään :D Tuleepahan sitten enemmän kuulumisia kerralla = kukaan ei jaksa lukea loppuun asti. No ei se mitään, kirjoitan kuitenkin :)

Ensimmäistä lomaviikkoa viedään. Eilen(kin) olimme rannalla. Tuosta meidän Lammaslammesta on tehty kohtuullisen uimakelpoinen pieni lampi. Vesi on lämmintä ja tällä hetkellä jopa siedettävän puhdasta. Tuossa lammessa on tullut jokuset kerrat uitua. Jo lapsena siellä tuli käytyä kavereiden kanssa molskimassa. Nyt siellä sitten molskii jo oma jälkikasvu ... huoh. Mutta hei MINÄKIN heitin eilen talviturkin vekka ;) Wuhuuu, saavutus sinänsä, ottaen huomioon, ettei tämä ollut suinkaan ensimmäinen kerta rannalla tänä kesänä :D Mutta musta on tullut aika vilukissa, mitä vesistöihin tulee. Veden tulee olla lämmintä ;) muuten mä viihdyn mieluummin rannalla :D Joo musta ei ehkä ihan ensimmäisenä tule avantouimaria, paitsi jos joku tarpeeksi yllyttää :D

Tämän aamun korkkasin salilla. Heräsin jostain syystä jo puoli kuusi tänä aamuna. Omituista, nimittäin normaalisti en heräile ihan noin aikaisin ilman mitään sen suurempaa syytä (paitsi kisadieetillä heräilin :D). No mitäs sitä märehtimään. Pakkasin treenikassin ja suuntasin jalkatalkoisiin. Viime viikko meni vähän kevyemmällä kierrolla, joten tällä viikolla sitten paukutellaan rautaa vähän kovemmin ottein. Kyllä on ihan mukavasti irronnutkin. Mitä tulee kondikseen, niin hmmm... sitä on tullut kauheen kauheen kauheen kriittiseksi oman kuntonsa suhteen. Sitä tulee nähtyä itsensä aika rehevänä (ja sitähän toki olenkin versus kisakondis :D) mutta toisaalta, välillä on ihan hyvä todeta, että ehkä sitä nyt ei olekaan ihan huonolla mallilla. Myös se, että Eini alkaa olemaan aika lailla kireessä kondiksessa tällä hetkellä, hämää kummasti oman kunnon suhteen :o mutta sitten tosiaan, kun näkee noita tavallisia eläväisiä, normi kondiksessa olevia tyyppejä tuolla salilla, niin voihan sitä todeta, ettei sitä nyt ihan huonossa kunnossa ole itsekään :D Tosin kun tähän lajiin on jo sotkeentunut :D niin eipä sitä omaa kuntoa kuulu verrata myöskään omaksi iloksi jumppaileviin kanssakavereihin, koska JOS ja KUN tässä vielä kisalavoille mielitään, niin pakkohan tässä on tahkota kondista kovemmaksi :)

Kuten todettua tulikin, viime kierto oli hieman kevyempi ja nyt aloitettiin sitten taas vähän voimapainotteisempaa treenikiertoa. Testosteronit liikenteeseen ;) todellakin!

Vetokankaasta on tehty todella mallikas ranta. Siellähän viettää aikaansa ihan mielellään. Tuossa viime viikonloppuna ajelimme neidin kanssa fillarilla sinne. Olen aika ylpeä tytöstä, koska hän niin reippaasti fillaroi mun kanssa, eikä narissut yhtään matkasta :) Asiaa! Olisihan se nyt aika häpeällistä ajella autolla (jos sellainen vielä olisi :D) näillä helteillä rantsuun, jonne kuitenkin on ihan siedettävä matka fillarillakin. Ihan sama kuin että ajaisin salille autolla :o Noooooot! Hitto tän matkan tästä vaikka kävelee ja jos fillari on käytössä, niin sillä sitten :) Edelleenkään en ole päivääkään katunut päätöstäni luopua autosta.

Erehdyin muuten tuossa Facebookin puolella kommentoimaan tuon rantareissun jälkeen, kuinka paljon tukevia / ylipainoisia lapsia ja nuoria tuolla rannalla näki. No tämähän otettiin tietysti heti niin, että arvostelen tyyliin ihmisten ulkonäköä, vaikka nimenomaan korostin siinä näkökantaani terveyden kannalta! Ja mikä jännintä, niin aikuiset itse innostuivat asiasta avautumaan oman ylipainonsa vuoksi, vaikka minä puhuin lapsista ja nuorista :o Mutta kyllä se nyt vain kuulkaas on niin, että jos lapsi ja / tai nuori on perusterve, niin kyllä sen ylipainon syyt löytyy varmasti sieltä kotiolosuhteista. Koska karu totuus on yleensä aina se, että perheessä useampikin on sitten ylipainoinen... yleensä vanhempia myöden, joten jokinhan siinä vinoon menee. Eikö? Ja juu, mulle on ihan sama miltä ihmiset näyttävät, laihoina, lihavina, hoikkina, normaaleina, kunnossa tai vähemmän kunnossa.

Minä ja emäntä <3

Niin no, joo ... tässä nyt sitten lopputulos rantareissusta. Hiukka tuli tuota väriä pintaan. Vähän olisi voinut tietty suojautuakkin auringolta.

Ja taas meidän lammella.

Kahvit on mukana tietty :) On se jännä miten kahvi maistuu aina ... mulle :D

Lintsillekin ehdittiin jo heti ensimmäisenä virallisena yhteisenä lomapäivänä :) Siellähän sitten mennä viuhdottiin. Oli kyllä aivan jumalattoman kuuma päivä ja jossain vaiheessa se hieman meinasi verottaa pikku neidin jaksamista. Päätä alkoi hänellä särkemään, mutta onneksi se meni pienellä levähdyksellä, juomisella ja evästyksellä ohitte. Pitkät olivat jonot joka laitteeseen, mutta sitkeesti jonotettiin. Minä jonotin jopa Lintsin uutuuteen Kingiin ja voin kyllä kertoa, että olihan kokemus. Hittolainen, magee fiilis :) Siinä huomaa mitä adrenaliiniryöppy tekee kropalle. Pientä tärinää ja vapinaa sekä jalkojen velttoutta oli havaittavissa heti laitteesta nousun jälkeen. Suosittelen, jos extreme kokemukset ovat mieleen.

Ja maailmanpyörässä ... tai mikä lie Rinkeli se nykypäivänä on. Mutta aina se on yhtä hauska, ihan kuten vanha kunnon vuoristorata viiskytäluvulta :)

Hiuksetkin lähti taas vaihteeksi. Nyt on kevyempi lookki jälleen ja eipähän se näillä säillä haittaa lainkaan ;)

Loppukevennykseksi vielä kuva, jonka räppäsin tänään salilla. Kyllähän tuo etumuksen pullotus epäilyttävästi viittaisi vastakkaiseen sukupuoleen, mutta kerrottakoot, että kuva hämää :D Muo vaan alkoi hieman huvittaa kun itse tajusin, miten kornilta tää kuva tosiaan näyttää :D :D :D

Että semmosta siis tänne. Ja nyt voin taas vetäytyä blogipimentoon. Meitsin menojahan voi siis seurata siellä instagraminkin puolella :D Nauttikaahan nyt tästä kesästä, kun sitä kerrankin on tarjolla isosti ;) Me taidetaan painella jälleen lammen rantaan pulikoimaan :)

HEI NY!

Niin lomalla!

Hola hola! Lomalla ollaan. Kunnon lomalainenhan aloittaa lomansa, kuinkas muutenkaan kuin töissä :D Juu, näinkin voi tehdä. Mutta siihen olikin erittäin hyvä syy :)

Tuossa yksi päivä menneellä viikolla havaitsin nimittäin, että meidän Mauno kissalla oli suu kipeä :o Ihan tällainen rutiini "tutkinpa lemmikkini hännänpäästä nenänpäähän" tarkastelu paljasti Maunon ala oikean M1:n olevan huonossa hapessa. Eli siis kaikille vain muistutukseksi, että vaikka lemmikkini näyttäisi päällisin puolin olevan kondiksessa, tarkempi syyni voi tuoda yllätyksiä. Tässä kuvassa herra on juuri heräillyt toimenpiteestä :)

"Anestesianvalvoja" vahtii jälkihapetusta :) Tyttäreni oli erittäin innostunut ja kiinnostunut osallistumaan. Paljon oma-aloitteisempi kuin moni harjoittelija mitä on tullut näiden vuosien varrella nähtyä :D

Onneksi apu on niin sanotusti lähellä, kun sitä tarvitsen. Olkoonkin se sitten tämän työn etu. Paljon muita etuja tällä alalla ei ole tarjolla. Mutta nyt täytyy kuitenkin muistuttaa, että paranemaanpäin ovat nämäkin asiat koko ajan tällä alalla. Mä nyt olen jo niin vanha kehäkettu näissä hommissa, että olen nähnyt tätä hommaa lähes sieltä ammatin syntyajoista asti tähän päivään :D ja voin sanoa, että kehitystä on tapahtunut ... paljon!

Röntgenkuva Maunon hampaista kertoo karun totuuden. Maunon alaleuan M1 hampaasta puuttuu kruunu lähes kokonaan :( Kipeä? No ihan sata varmasti oli! Miten mä tän sitten bongasin? M1 hammas (taaimmainen alaposkihammas) kun ei ole ihan ensimmäisenä tyrkyllä kun kissan huulta nostaa. Ihmettelin, miksi Manulle oli kertynyt oikealle puolelle yläposkihampaisiin enemmän likaa, kun taas vasen puoli oli käytännössä katsottuna puhdas. Tällainen löydös yleensä kertoo, että jokin on vialla. Avasin herran kidan kunnolla ja osuin oikeaan epäilykseni suhteen. Hammas oli rikki :( eli Mauno ei ole pureskellut ruokaansa oikealla puolella ja se selittää miksi oikean puolen poskihampaat olivat törkyisemmät. Niin, että ne jotka pitävät elukan kunnon mittarina sitä, että kyllähän se syö, pissaa, kakkaa ja liikkuu, niin tunkekoot sen anamneesinsa sinne minne aurinko ei paista. Kissakin on sellainen eläin, että siinä vaiheessa kun se lopettaa syömisen, on kuolemaan enää pari askelta ;)

Ja annetaan näiden ammattilaisten hoitaa tällaiset ongelmat. Klinikkamme erittäin pedantti ja työllensä omistautunut eläinlääkäri Jutta Luomahaara työssään. Hammashoidot eivät todellakaan ole jokaisella eläinlääkärillä hanskassa, kuten ei silmä- , liikuntaelin, iho- tai sydänsairaudetkaan. Niille osa-alueille erikoistutaan ja perehdytään myös eläinlääketieteessä. Silti eläinpuoleltakin löytyy niitä niin kutsuttuja konitohtoreita, jotka luulevat osaavansa hommansa ja tekevät asiat päin mäntyä. Ikävä kyllä, aika moni luulee osaavansa hammashoidon jalon taidon :( Joku olisi todennäköisesti hoitanut Manun hampaan murskaamalla loputkin kruunusta jättämällä juuret paikoilleen :( Ei niin! Hampaiden juurten poistot vaativat oikeanlaista välineistöä sekä ammattitaitoa. Tämä vain pienenä vinkkinä teille lemmikeiden omistajille, jotka ette ehkä koskaan ole käyttäneet lemmikkiänne hammashoidoissa tai olette ehkä yleislääkärillä. Kannattaa harkita joskus käyntiä ihan hammashoitoihin perehtyneen lääkärin luona ;) Paljon on voinut jäädä huomaamatta, paljon on voitu tehdä väärin. Ikävä kyllä.

No mutta Mauno on nyt kunnossa. Täydelliseen toipumiseen menee maksimissaan parisen viikkoa ;) Eli nyt pehmeetä ruokaa viikon verran, hieman kipulääkettä ja haavakohdan putsausta :) Eli kiitos kysymän, Mauno voi erittäin hyvin jo tänään, vaikka hammas operoitiin eilen ;) Eli voimme palata blogini todelliseen aihepiiriin, eli treenaamiseen. Sitäkin on tullut tehtyä, vaikka päivityksiä on nyt tullut huomattavasti hitaammassa tahdissa. Syy on siinä, että käytän INSTAGRAMIA tällä hetkellä erittäin aktiivisesti. Kaikki tulee päivitettyä sinne kuvina :D Niin helppoa ettei tosikaan. Tyttäreni houkutteli mut sille tielle ja sillä tiellä nyt ollaan. En ole tajunnutkaan kuinka moni ystävä ja tuttukin sitä käyttää. Siellähän pysyy paremmin kartalla kuin facebookissa :D Loistavaa.

Viikonloppuna mut houkuteltiin pullistelemaan lammen rannalla :D Olihan siinä vissiin ohikulkijoilla ihmettelemistä kun kaksi bodaria poseeraa auringoinpaisteessa ;) Mutta ihan niinkuin tosissaan, ei tämä ole (pelkästään :p ) itsensä esittelyä, vaan poseeraukset on hyvä pitää mielessä myös offilla. Ne on tultava selkärangasta ja mullakin on vielä paljon petrattavaa. Joku tarkka nyt siellä vissiin kiinnittää huomiota, että miten tuplat takaa liittyy mitenkään mun lajiin, eli bodyfitnessiin... no ei liitykään ... mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka joku päivä vielä liittyisi ... ;) ;) ;)

Lomalaiset :) <3

Ensimmäisen lomapäivän aamuna. Ilme kertonee enemmän kuin tuhat sanaa. Ei ole kiire ... mihinkään ...

Kesä on vihdoinkin kanssamme ihan oikeasti. Hiki virtaa muuallakin kuin salilla. Tosin tämä kuva on kyllä treenin aikana otettu. En mä nyt ehkä ihan noin vuolaasti hikoile normisti ... paitsi ehkä töissä :D

Ja mä sain uuden kilkuttimen pyörääni. Kiitos Einille :) <3 Olen tätä himotellut jo pidempään. Juu kyllä todellakin. Mutta pihi Päivi on noussut kerta toisensa jälkeen huutelemaan olkapäälle, että hei pliis, todellako aijot laittaa rahasi tuohon. No nyt se on mulla :D ja mä olen ... iloinen :D

Eli eli. Loma on pyöräytetty käyntiin suhteellisen vauhdikkaasti ja niin sanotusti on otettu pehmeä lasku lomaan (viittaan nyt eiliseen työpaikkavierailuun Maunon kanssa :D). Pehmeästi tästä varmasti laskeudun myös tänään salille. Pikku emäntä kirmasi heti aamusta mummin matkaan, joten mulla on tässä vapaata ihan riittämiin :) Tällä viikolla taidan ottaa treenitkin suht chilllisti (yritän ainakin). Kevyttä, pumppaavaa sarjaa ;) juu näin teen.

Lopuksi vielä linkki Fitness urheilun nyyhkytarinaan. Näitä vissiin tulee joka kisojen jälkeen. Paskan määrä on vakio (sanoi tuossa taannoin Anna :D kiitos muistutuksesta :D) ja niinhän se on tässäkin lajissa. Mutta niin se on varmasti ihan jokaisessa lajissa jossa kilpaillaan tosissaan. Vammoilta, sairastumisilta ym. ei voida välttyä. Ikävää sinällään, että jostain kumman syystä aina otsikoihin pomppaa Fitness tässä valossa ja unohdetaan ne menestystarinat, joita riittää, toivottavasti jopa enemmän, kuin näitä epäonnistumisia :/ En missään nimessä vähättele urheilijan kohtaamaa onnettomuutta! En todellakaan! Mutta tämä tyyli esittää asia, että onko lajissa mitään terveellistä ja kuinka kovaa rääkkiä se on kropalle jne. Onko Formuloissa mitään järkeä? Onko? Todennäköisimmin siellä kuolee kisoihin porukkaa kuin Fitnessissä. Tai jääkiekko? Kuinka hampaattomia kavereita kentillä nähdään. Onko yhdelläkään purukalusto kunnossa. Keihäänheitto? Olkapäät ja kyynäret paukkuu :p Kuulantyöntö (samat ongelmat ja joillakin jopa huomattava ylipaino :D). Otetaan ihan mikä tahansa laji syynin alle, niin sieltä löytyy varmasti vammautumisia, elinikäisiä sellaisia, lukuisia korjausleikkauksia ym. Kyllä tässäkin valossa fitness on vielä suhteellisen terveellinen harrastus... kuitenkin ;)

Eipä mulla muuta. Jatketaan. Ollaan kuulolla.

HEI NY!

Mikä sinusta tulee isona?

Niin, siinäpä kysymys :) No bodari tietty :) Onko muita vaihtoehtoja? Bodarit ovat isoja, joten isona olet bodari... eikö? No EI! :D

Hyvän treenin jälkeen hymyilyttää aina :)

Edelleen monilla, varsinkin naisilla, tuntuu olevan se harhaluulo, että jos käy salilla, niin kasvaa "isoksi" eli siis ilmeisesti tarkoitetaan lihaksikkaaksi. Karu totuus lienee kuitenkin se, että todennäköisempää on, että kasvat isoksi syömällä kuin bodaamalla :D Lihaskasvu ei tosiaankaan tapahdu vahingossa, huomaamatta, kun vähän käy salilla rautaa nostelemassa. Ei se vaatii kyllä työtä, paljon työtä. Se että kropassa on laardia lihasten päällä, ei todellakaan kerro totuutta siitä mitä sieltä alta paljastuu.

Kyllä näidenkin rimpulareisien eteen on tehty paljon työtä ja vielä paljon työtä on edessä. Ei pääse reidet vahingossa kasvamaan ... muuta kuin syömällä ;)

Toki pitää myös syödä, kasvattaakseen lihasta, mutta paljon on kiinni siitä, että mitä sitä syö ja kuinka paljon ja milloin :)

Älkööt siis naiset peljästykö kuntosalitreenaamista. Jos tällä hetkellä peilikuvassa näkyy skrode kroppa, niin hieman kuntoa kiristellen ja punttia nostellen saatte paljon slimmimmän ja naisellisemman nätin kropan. Ei pelkoa siitä, että näyttäisitte bodarilta, ihan vain vahingossa :D Mutta jos kuitenkin koette olevanne tällainen luonnonoikku, jolle näin on tapahtunut, niin haluaisin mielelläni nähdä kuvan. Olisi huutava vääryys, että joku olisi onnistunut puoli huolimattomasti kasvattamaan itselleen "ylilihaksikkaan" vartalon vahingossa :o

Aina ei kaikki mene putkeen :p Uuden uutukaiset työhousut, rikki :o Däääm, tämäkin vielä :D

Mutta rikkinäiset työhousutkaan eivät enää kaihertaneet mieltä tämän naaman nähdessään :) Juu, tämä oli taas yksi niistä hetkistä kun joutui toteamaan, että mä kyllä tykkään työstäni :)

Tällä viikolla on ainakin tullut jumpattua ja fillaroitua kohtuu paljon :) Mitäs sitä muuta, jos tykkää. Pääasia kait, että diggailee siitä mitä tekee. Minkään asian tekemisestä ei pitäisi muodostua pakkopullaa. Jos niin käy, niin silloin lienee syytä pysähtyä miettimään, että olisiko syytä tehdä jotain muutoksia. Toistaiseksi ainakaan, en keksi mitään hyvää syytä muuttaa elämässäni juuri mitään. Itse asiassa, tällä hetkellä paketti on aika kivasti kasassa :) Aika askeettistahan tämä on, mutta kelpaa ;)

Tosin näitä ruokia, millä muo on hemmoteltu tässä viime päivinä, ei voi kutsua askeettisiksi. Vaikka annokset koostuu täysin niin kutsutusta bodyraaka-aineista, niin ei sen tarvitse olla tylsää. Oih nämä leivät, nam!

Väsynyt aamucardion jäljiltä. Kahvia ja lehtiä... pyörä alle ja kotiin tekemään ruokaa ym. askareita :)

Jumppaa pumppaa...

... jaksaa jaksaa :)

Mulla kesäloma lähenee. Sitä hieman odotellessa. Mitään suunnitelmia ei ole. Kotosalla olen. Ehkä aijon nauttia enemmän auringosta, kuin mitä tällä hetkellä on ollut mahdollisuutta ... tai jaksamista. Mahdollisuuksia varmasti olisi ollut, mutta kummasti sitä tuo sohva vetää puoleensa kun on kaiken askartelun saanut aikaiseksi. No sitten kun on loma, niin toivon, että aurinko paistelee yhtä nasevasti ja lämpimästi kuin mitä se on tänäkin viikonloppuna paistellut. Meitsi kasaa piknik kamppeet ja suuntaan jonnekin nurtsille makoilemaan... ihan sama, vaikka tohon talon taakse, se riittää :D

Pikku neiti lomailee mummin mökillä ja oli ikuistanut iloisen täysikuun. Aika magee etten sanoisi.

Näillä eväillä siis uuteen viikkoon. Ollaan kuulolla.

HEI NY!