Voilá

Erittäin tavallista lauantai päivää kaikille vain :) No mitä tässä nyt mitään hyvää päivää ainakaan toivottelemaan, sillä rehellisesti sanottuna mun päivä on ollut semisti paska! Ja koska mulla yleensäkin on tapana puhua suoraan, eikä pitää mitään kulisseja yllä, niin miksi en voisi tätäkin ihan suoraan sanoa. Loppuviimein en oikein itsekään tiedä, mikä on mieleni mustuttanut ... no pieni ajatus siitä on tai tiedän, että ainakin yhdellä tapahtumalla on tekemistä asian kanssa, mutta enpä nyt siitä sitten avaudu sen enempää täällä. Liian yksityista :D jotain pitää salassakin pitää, ihan kaikkea en jaa täällä :D hih, vaikka aika paljon kuitenkin.

Sitten kun mulla on pinna kireellä, niin tottahan se mieliala tarttuu pikku emäntääkin ja johan meillä on snadisti sitten kärhämääkin. No minä lähdin sitten salille paukuttaa rautaa ja kummasti helpotti. Nyt on rauha maassa ja meidän valtakunnassa suhteellisen hyvä mieli :) Pikku neitikin pääsi kuin pääsi vihdoin ja viimein kekkeröimään jälleen pikku siskonsa luokse ja jää sinne oikein yökyläilemään. Sellaisen taidon olen yrittänyt opetella, että vaikka mä olen aika jukuripää luonne ja snadisti hankala tapaus toisinaan, niin ainakin yritän aina sopia asiat ja selittää miksi toimin milloinkin miten toimin. Ehkä aina sitä ei itsekään tiedä, mutta sittenhän senkin voi sanoa, että anteeksi, ei ollut tarkoitus, mutta en tiedä mikä nyt oikein riivaa taas mieltä :) Ainakin se toinen osapuoli ymmärtää, että vika ei kokonaisuudessaan ainakaan ollut hänessä! Eli anteeksi osaan pyytää ja se on aika tärkeä taito se!

Nyt oli taas ihan pakko kaivaa kamera esiin kun meikäläinen esiintyy jossain muussakin kostyymissä kuin treenikledjuissa :D Waha, mähän näytän ihan ... pukeutuneelta, ohops, kuis nyt näin?

Farkkubeba :D

Ja oikein on lilaakin luomessa. Yllättävän vähän ne levis ympäri naamaa salilla :D haha.

Salilla oli TÄNÄÄN vuorossaan selkä ja hauis :) Mun lempparia... sekin ... kaikki. Oikeastaan jos asiaa tarkemmin tuumailen, niin tällä hetkellä mulla ei ole oikeastaan mitään inhokkitreeniä. Jossain vaiheessa tykkäsin, et rintatreeni on vähän puisevaa, mut ei sekään ole enää. Joskus oli vaihe kun jalkatreeni otti aivoon hieman, mut nykyään se kuuluu ihan mun lemppareihin. Mä luulen, että sillä on paljon tekemistä asian kanssa, että kun näkee sitä kehitystä niissä lihasryhmissä jotka ennen on ollut vähän yök, niin niistä yllättäen tuleekin erittäin mieluisia. Moni kokee vissiin rintatreenissä ongelmaksi sen ettei sitä tuntumaa oikein meinaa löytyä. No juh, ei se ihan helppoa ole, mutta senkin oppii etsimään. Onhan rintalihakset kuitenkin niin pieni lihasryhmä, että ei voi olettaakaan että siinä saisi sellaisen pumpin ja poltteen kuin esim. jossain reisitreenissä tai edes hauistreenissä! Mutta kyllä se sieltä löytyy, pikku hiljaa, kun ne rintapalatkin siitä kehittyy ja kasvaa.

Mitä skeidaa mä nyt jäin jauhaa rivi tolkulla taas, huhhuh. No mut siis asiaan:

SELKÄ-HAUIS

-kulmasoutu kp
-alatalja levee ote
-ylätalja levee ote
-ylätalja kapee ote
-pullover taljassa

-hk mutkatangolla
-keskitetty hk kp
-scottikone

-vatsat cruncheja ja jalkojen lähennystä & loitonnusta penkin päällä

Johan tuossa olikin setti. Levee ylätalja oli ehdottomasti tämän päivän positiivinen yllättäjä. Mulla on joskus ollut tällainen inho suhde tuohonkin kyseiseen liikeeseen. Tykkään tehdä ylätaljaa lapiokahvalla, mutta nyt haastoin itseni ottamaan sen saakelin suoran tangon sieltä naftaliineista ja ei kun tekemään. Ja mitä vielä, ei hitsi, rauta liikkui nätisti ja isoilla kiloillakin vielä. Mulle kuitenkin 55kg leveellä otteella suoralla tangolla on ihan hevi paino sarjojen ollessa 10-12 toiston pituisia ;) Eli siis päivän positiivinen yllättäjä ehdottomasti. Mä kuitenkin aina pyrin siihen että liikkeet tehdään puhtaasti, että se tuntuma haetaan sinne treenattavaan lihakseen, eikä apulihakset lähde tekemään liikaa työtä. Joskus viimeiset toistot voivat olla aika brutaaleja, mut ne on sit niitä pakkotoistoja, menkööt niin ;)

No jos nyt ehkä vähän on ripsarit poskilla niin mitä sitten :D ? Ai niin ripsarit poskilla juu, mutta tänään sain kehuja mun tatuoinneista. Ja nyt kun tämä tuli mieleen, niin itse asiassa myös eilen yksi rouva taasen kehui kovasti mun tatuointeja. Voi kun mukavaa saada positiivista palautetta näistäkin :) Yeppee. Mut on niin helppo saada hyvälle tuulelle.

No ei paha kuitenkaan. Mä en oo pitkään aikaan käyttänyt vedenpitävää maskaraa, kun noin muutenin aika hintsusti käytän meikkiä. Siihen nähden aika siisti naama kuitenkin :D Kyllähän mä toki pyyhin ne levinneet pakkelit vekka, et en mä nyt ihan pesukarhuna vedä ympäri salia ;)

Hyvä treeni ja näin ollen myös paljon parempi mieli. Tässä vaiheessa olimme jo tyttärenkin kanssa tehneet sovinnon. Kaksi kiukkupussia :D mutta voisko mitään muuta elämässään rakastaa niin paljon kuin sitä toista kiukkupussia? No ei vois!

Loppuillan aijon pyhittää itselleni. Itsekäs minä itse :D haha, no ei vaan, mutta koska olosuhteiden pakosta olen yksin kotona, niin minkäs teet. Eipä juuri huvitakaan lentää tästä mihinkään. Yhtä lentoa ollut koko kulunut viikko. Nyt on aika vetää henkeä, syvään. Päivitin tänään naamakirjaan, et nyt on bileet kaikki sileex ja jengi on lähes seonnut siitä :D Joku on jopa mennyt luulemaan, että mä oikeesti läträän täällä alkon kanssa :D haaha, nooooot, pois se minusta. Ei nyt oo fiilistä ensinkään moiseen, et kattellaan sit joskus ensi vuonna ;) Tosin, jos nyt oikein houkutteleva tapahtuma tai kutsu kävisi ennen marraskuun alkua, niin saatan harkita vakavissani, mut muuten muo ei nähdä kekkeröimässä ennen ensi vuotta ;) Voi kyynel :D

Hei ny!

Hiphiphei :)

Jostain kumman syystä mun vi***us käyrä oli tänää aamustakin aika korkeella. Hmm... jotain on nyt meneillään. Meni kuitenkin eilen oikein aikaisin nukkumaankin, tosin yöllä havahduin siihen infernaaliseen ukkosen jytinään mitä ulkoonta kuului. Mutta nukahdin kuitenkin pian uudelleen. Rauhattomia öitä. Painajaisia. Olen purrut huuleenikin unissani ja pahasti!

 Suurin osa painajaisista tuntuu liittyvän työhön. Olen lopen kyllästynyt siihen tilanteeseen mikä meillä duunipaikalla vallitsee. On suunnattoman turhauttavaa tehdä töitä työpaikassa, jossa kunnioitus esimiestaholta on lähes olematonta!!! On surullista katsoa, miten tietyt työntekijät silmin nähden ovat pahoittaneet mielensä ja syystäkin. Niin kohtuuttoman törkeää on esimiestahon käytös työntekijöitä kohtaan tällä hetkellä. Olen suorastaan sanaton. Olen laittanut viestiä eteenpäin, koska talon sisällä ei tunnuta saavan mitään järkevää ratkaisua aikaiseksi. Silti tuntuu, että siitäkään ei ole hyötyä. Mitä sitä seuraavaksi sitten keksisi. Ketjun sisäiset siirrotkin on kuulopuheiden mukaan evätty :o koska nyt ei haluta päästää yhtään työntekijää "karkuun" tätä tilannetta. Olisi mielenkiintoista nähdä, millainen sairauslomien piikki tilastoihin on tullut. Sairauslomia on ollut ja tulee vastaisuudessakin olemaan todella paljon, jos mitään parannusta ei tule tapahtumaan hyvinkin pian! Mielestäni jokaisella tulisi olla oikeus viihtyä työpaikallaan, eikä joutua yhden ihmisen vuoksi kärsimään. Tilannetta on kuitenkin yritetty sovitella ja työntekijät ovat olleet valmiita tulemaan vastaan, mutta mikään ei riitä. Tilanne on mennyt niinkin pitkälle, että tämä niin sanotusti esimiesasemassa oleva henkilö ei esimerkiksi tervehdi työntekijöitään, ainakaan tiettyjä, enää ollenkaan. Hän syyttää kaikkia työntekijöitään työpaikkakiusaajiksi, ollen kuitenkin itse sellainen ja vielä pahimmasta päästä :( Sitten pitäisi jaksaa motivoituneena tehdä työtään, aijaa... ihmekös tuo, jos motivaatio on hukassa itse kullakin!

Tänään silti pahimman ahdistuksen ja ketutuksen laannuttua pystyin taas tekemään työni, kuten joka päivä. Ainut vaan että kirosanojen määrää ei ehkä kannata edes laskea. Jos oma tiimini ei olisi niinkin hyvä kuin se on, en varmaan jaksaisi sitäkään vähää. Laitoinkin tänään koko ketjun toimitusjohtalle viestiä, että olen aivan piipussa, enkä todellakaan ole ainoa! Minä en aijo vaan kärsiä hiljaa asiattoman käytöksen edessä!!! En todellakaan! Huomenna meillä on kokous, mutta pahoin pelkään, ettei se tuo mitään uutta tähän tilanteeseen.  Toivossa on kuitenkin hyvä elää. Tarvitsisimme nyt ehdottomasti taloon johdonmukaisen ja pätevän, statusta omaavan johtajan, joka pystyisi puolueettomasti toimimaan yhteisen hyvän nimissä!!! Liikaa vaadittu, todennäköisesti.

Nyt luulen, että päivän valituskiintiö on tullut jälleen täyteen. Oma työnulkopuolinen elämäni sen sijaan voi kohtalaisen hyvin ;) Arjen jaksamiseen tietysti vaikuttaa paljon tuo työpaikan tilanne, mutta en aijo taipua sen edessä. En aijo pilata omaa vapaa-aikaani sillä. En aijo jäädä kotiin möllimään, en vaikka joskus olisikin sellainen fiilis. Edelleen treenit etenee niinkuin kuuluukin ja nautin suunnattomasti salilla vietetystä ajasta. Mikään muu ei tällä hetkellä tunnu yhtä hyvältä :) No okei, on myös mielettömän ihanaa viettää aikaa tytön kanssa, mutta sehän on sanomattakin selvää, sitä ei pidä joutua erikseen kertomaan enää kellekään ;)

TÄNÄÄN  oli vuorossaan RINTA-OJENTAJATREENI. Sen lisäksi jumppasin myös vatsaa ;) 

-penkki
-vinopenkki smith
-ristikkäistalja
-peckdeck

-ranskalainen tangolla vinopenkistä
-kapea penkki
-ranskalainen maaten
-ojentajat taljassa
-ranskalainen kp

Mukaan mahtui tämänkin päivän treeniin restpausesettiä, uh. Lopuksi viimeistelin läkähdykseni vatsarutistuksilla vastuksella, sekä tekemällä hanurin nostoja penkistä erilaisin variaatioin. Kyllä toimi ;) 

Kotona muo odottelikin taas kaksi karvaista kaverusta, aina yhtä iloisina. Voi kun itsekin voisi olla aina yhtä innokas ja iloinen... mutta se vaatisi todennäköisesti huomattavasti matalampaa älykkyysosamäärää :D Onhan se helppo olla iloinen, kun ei tarvitse murehtia mistään, kun ei edes ymmärrä että asiat voisivat olla jollain tapaa erilailla :D Sepä se, jatkuvasti iloiset ihmiset ovat pohjimmiltaan varmaan vähän yksinkertaisia ;) (ja nyt saan taas jonkun riivatun vihaiseksi :D)

Mutta jotta jotain kivaakin salitreenin lisäksi, ja mun yksinkertaisten koirieni lisäksi, niin jee jee jee, huomenna saattaapi olla yllättävää toimintaa, mikä ei vielä jokunen tunti sitten lukenut mun kalenterissa ;) Hahaa, sattuipa niinkin hyvin, että mulla on lepopäiväkin! Mahtavaa. Mutta ollaan taas kuulolla :) Hei ny!

Ah ankea arki!

Nonnih kuulkaas täällä on palattu tänään arkeen :o Juu juu, kello soi aamulla klo 6.10 ja meitsi heräs heti ensimmäiseen hälytykseen. Ei torkutusta, niinkuin ei yleensä koskaan...tai voin sanoa, että en koskaan arkiaamuisin harrasta sitä :) Tiedän että on olemassa armottomia torkuttajia, jotka laittavat varta vasten kellon soimaan jo esim. tunnin aikaisemmin kuin olisi tarve ja torkuttavat sen tunnin verran :o Äh musta ei ois siihen :p

Nonnih, mutta sitten vaan reippaasti ylös. Aamutoimet sujui rutiinilla ja kohti duunia. Olin töissä ensimmäisenä :D haha, hikipinko ;) Ja meitsi oli jopa ihan hyvällä tuulella siihen asti kunnes kuulin taas uusimmat uutiset meidän "esimiesrintamalta". Tästähän olen maininnut täällä jotain aikaisemminkin, miten yksi meidän työntekijöistä on heittäytynyt hyvin hyvin hyvin hankalaksi ja tekee monen työnteosta hyvin hyvin hyvin raskasta ja hankalaa :/ No multa on kysytty, että miksi sille ei anneta kenkää??? Hyvä kysymys, siihen ei liene mitään muuta syytä kuin se, että hän on olevinaan ainakin todella tärkeä henkilö yritykselle :/ Mutta kukaanhan ei ole korvaamaton ;) se on hyvä muistaa ja sen hänkin voisi yrittää sisäistää. Siinä vaiheessa kun useampi työntekijä alkaa voimaan pahoin, hakeutuu sairauslomille, harkitsee työpaikanvaihtoa jne. yhden ihmisen takia, niin mun mielestä siihen pitäisi puuttua rankalla kädellä. Olkoonkin hän sitten olevinaan tärkeä ihminen, niin ei hänellä ole oikeutta kiusata omalla mahdottomalla toiminnallaan muita työntekijöitä jatkuvasti, tai edes sitä yhtä kertaa!!! Mun mielestä tässä mennään jo sellaisilla vesillä, että kohta minä nostan äläkän jos asiaan ei ala tulla ratkaisua. Tätä on nyt jatkunut niin pitkään, liian pitkään :/ Harmillista!

No mutta itse työt sujui hyvin, vanhalla rutiinilla ja mukavaahan meillä oli noin muuten :)

Sitten suoraan duunista, minne muuallekaan kuin salille. Ja hei, mä pidin lupaukseni. Eli kun lomat on lusittu, teen comebackin Let´s Go Centeriin :) TÄNÄÄN  oli vuorossaan  OLKAPÄÄT JA OJENTAJAT :) Mun piti palata toiseen ohjelmaan (nelijakoinen) mut sen ohjelman tämän päiväinen treeni ei nyt oikein sytyttänyt, joten päädyin tekemään vielä tämän viisijakoisen ohjelman mukaan tuon olkapää-ojentajatreenin :)

OLKAPÄÄT JA OJENTAJAT

-pystypunnerrus David (ja kilot nousi taas kolisten ;) hyvä hyvä)
-viparit sivulle istuen
-pystysoutu taljassa
-viparit eteen taljassa 
(kaikissa liikkeissä kovemmat kilot kuin aikaisemmin kyseisen salin laitteilla :) Olen tyytyväinen)

-ranskalainen tangolla vinopenkistä, perään hk samalla tangolla
-kapee penkkipunnerrus
-ojentajat taljassa (ja tässäkin kilot kohosi :) )

Sarjoja 4 per liike ja toistot liikkui 8-15 välillä :) Hyvä setti, hyvä mieli ja silleen :)

Ehdin vielä vähän harjoitella poseerausta ja t-kävelyä vapaassa jumppasalissa. Siitä sitten kiiruhdin kaupan kautta kotiin, vein koirat, aloin tekee ruokaa, imuroin ja kävin suihkussa. Tässähän tää päivä alkaa näin ollen olemaan jo taputeltu. Eli ah ankea ;) arki on jälleen täällä!

Duunissa duunikaveri päivitteli, että enkö mä tosiaan ole tehnyt kesälomallani mitään muuta kuin treenannut? No en ole en :D Hän ihmetteli sitä kovasti ja meinasi, että lomallahan pitäs tehdä jotain iiiiiiiiihan muuta kuin mitä normaalisti tekee. Miksi???? Miksi mun ois pitänyt tehdä jotain iiiiiiiiihan muuta??? Miksi mä en voi tehdä sitä mistä mä diggaan ehkä eniten??? Mulle se on tapa rentoutua, nauttia ja se tuo mulle äärettömän hyvän fiiliksen. Ja koska väitän, että tässä reilussa kuukaudessa mitä mun loma kesti, on tullut tulosta aikaiseksi, niin olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että en ole maannut siideripullo kädessä aurinkorannalla ja tai istunut terasseilla. Syönyt ylenpalttisen paljon makkaraa yms. No ehkä joku siisti reissu olis voinut olla jees, mut silloinkin olisin varmasti viettänyt sen urheillen ;) eli näin.

Nyt mä duunaan huomiset eväät valmiiksi ja käyn chillaa sohvalle. Ollaan taasen kuulolla. Hei ny!

09072013 tiistai: etureiskaa, vatsaa ja sikana fillaria :D

I LOVE MY LIFE!

Nyt just on vahvasti sellainen tunne taas :) :) :) Siis niin täydellisen täydellinen lomapäivä takana tähän asti, eikä tämä nyt enää voi juuri vikaan mennä, vaikkakin yksi mies jo yritti pilata mun päivän, mutta en siitä välittänyt. No okei, mä kerron sit kun kuitenkin haluatte tietää. Eli eli mä olin koiria kuljettamassa tuossa peruslenkkiä vedettiin Lammen rantaan ja pysähdyin siihen varjoisan puun alle hiekkatielle kampaamaan mun Penttiä. No niin, eiköhän sieltä kerrostalon parvekkeelta joku skudu käynyt huutelee, että korjaathan ne karvat siitä sitten roskakoriin! Siis WTF? Mä sanoin sille miehelle, että en usko niistä olevan kenellekään mitään haittaa, joten en korjaa. Siis tuulihan niitä puhalsi siinä mennessään ja ne katoaa sinne heinikkoon alta aika yksikön. Ukon mielestä ovat kuulema ruman näkösiä! Aha, mun ois tehnyt just sillä hetkellä ilmoittaa sille kuka siellä oli ruman näköinen, mutta pidin mölyt mahassa, hyvä minä :) Sanoin vaan, että voi kyynel ja jatkoin matkaa. Onneksi en asu siinä kyseisessä talossa, jos asukaskunta on tollasta. Tiedän että se ei oo ainut urpo siinä talossa, sorry nyt vaan jos satut asumaan kyseisessä talossa ;) mutta näin on! Huh, kyllähän helpotti. Mutta siis edes se vanha pieru ei pilannut mun päivää vaikka hetkellisen verenpaineen nousun saikin aikaiseksi :D mutta hänellähän se tylsä elämä on, ei mulla :D

Tänään oli tiedossa jalkatreenipäivä. Uuuu me like a lot!  Se on siis yhtäkuin pieni kuolema salilla :D Päätin, että nyt tehdään etureiskat ja pohkeet plus vatsoja ja jätetään takareiskat omalle päivälle ;) Nyt on taottava kun rauta on kuuma ja kesäkin kuumimmillaan :) nam nam.

Kyllä ne reiskat sieltä alkaa erottumaan. On muuten aika kiva fiilis huomata se salin peilistä :) Hotpantsit kun ei peitä mitään, niin pakkohan se on uskoa mitä silmä näkee. Ellei meillä sitten ole jotenkin tuunatut peilit salilla :D Semmoset linnanmäkipeilit, kaikki luulee olevansa jotain bodibildereitä :D No juh, mut siis oikeesti, muotoa on tullut ja lisää saa toki tulla ja paljon.

Ja lisää kuvaa mun hmmm... oisko nää nyt Nyyssölän asteikolla sellerit? ehkä, eli lisää kuvaa mun sellereistä :D Seuraava vihannes asteikolla oli muistaakseni porkkana, joten sellereistä porkkanaksi projekti on käynnistetty!

ETUREIDET-POHKEET JA VATSA 

-syväkyykky ATG = ass to grass, opin siis tuon ATG lyhenteen tänään Nyyssölän blogista :D 5x 6-12 
-bulgarialainen kyykky 3x8/jalka +22kg 
-hack 4x8 (ai juma) 
-pohkeet istuen 
-pohkeet seisten 
-jalkojen nostot leuanvetotangossa roikkuen ;) 3x10 ugh!

Oiskohan siinä ollut sitten tämän päivän jalkasetti, nyt kun taas ulkomuistista heitin dataa pöytään. Mutta voimaviikkoa siis edetään. Painot on kovat, ainakin mulle kovat ;) ja kyllä, mä voin rehellisesti myöntää, että mulle 60kg ATG tyylillä on kova paino kyykyssä. Ei se ois, jos tekis sen niinkuin suurin osa tekee, eli jättää aivan vajaaksi (hei mun vieressä kyykkäs just semmonen nylkyttäjä mies, mutta ehkä hänellä oli jokin syy tehdä se niin :o hope so!) Ja se on kyllä varmasti oikeesti ihan totta mitä Nyyssöläkin siinä blogissaan kertoi, että itse asiassa tämä ass to grass tyyli ottaa vähemmän polven päälle, koska silloin se liike pysähtyy just siihen, kun perse tyyliin koskettaa sun pohkeita, eikä siihen alle tai hädin tuskin just 9 kympin kulmaan, jolloin tosiaan se paine tulee suoraan polveen kun liike pysäytetään siihen. Aivan loogista kun asiaa ajattelee. Eli semmonen nylkyttäminen siis todellisuudessa ottaa kovemmin polven päälle kuin alas asti kyykkääminen. Tosin onhan sen laskeutumisen oltava hallittu, ettei rysäytä raudat olalla persettä maahan, jolloin varmaan voi sieltä polvestakin kuulua poks :D No mutta koulukuntia on monia. Yksi ystäväni väittää kivenkovaan, että koko kyykky pitäisi kieltää laissa, että niin sanovat ortopeditkin :o jaa no ehkä sitten jos ja kun olet jo onnistunut hajottamaan polvesi, niin joo, ehkä ei kannata kyykkäillä, se on totta se. 

Kunnon jalkatreenin päälle maistui salde. Tuli sitten vähän fillaroitua nääs ja ruoat piti käydä hakemassa ihan S-Marketista :D mutta siellä voi tehdä hyviäkin valintoja, jättää ne olutmakkarat sinne hyllyyn :D hih. Mutta siis joo, tämä kanasalaatti oli vallan maistuva. Välipalaksi valitsin vielä kolmioleivän ja olihan mulla Gaenomaxia pakattu kassiin. Normi palkkari salin päälle ja jäätelö pahimpaan hikeen, ei huono. Kesä!

Voi mikä suloinen putte löytyi Haltialan kotieläintilalta. Suosittelen ehdottomasti käymään paikan päällä jos täällä liikutte. Siellä on kiva kesäkahvila ja käsittääkseni pitkin kesää tapahtumiakin. Elukoitakin saapi pällistellä ihan ilmatteeksi. Eihän niitä siellä nyt vallan kamalasti ole, mutta kuitenkin. Aitoa maaseutua, nättiä luontoa, kahvila ja ihana kesäinen tunnelma.

Söpö, mä en ehkä kestä!

Kaverimme Kalkkuna. Ei nyt niin esteettisesti kovin kaunis, mutta liikuttava silti :)

Ja vuohi, joka ei millään meinannut malttaa posee mulle, mutta sain kuitenkin napattua kohtuu kuvan :)

Haltialasta matka jatkui Tammistoon ja siellä Giganttiin. Juh, mentiin tsiigailee niitä kameroita ja joo :o mukaan tarttui sitten tällainen:

Mun uusi lelu :) Kyllä nyt passaa kuvata ;) Varmasti mulle riittävä ja tarpeeksi pätevä vehje.

Kotona olin vasta seitsemän jälkeen, joten jos tässä nyt ihan alkaa laskemaan, niin joo-o, semmonen ainakin viisi tuntia liikuntaa tälle päivälle. Ei huono saldo sanottakoot niin :) Nyt pitäs vielä aktivoitua tässä illan aikana sen verran, että mietin mitä otan huomenna risteilylle mukaan. Hiuksetkin pitäs vielä värjätä :o Eli siis olen lähdössä mun bestiksen kanssa ansaitulle risteilylle. Tiedossa on siis huisia menoa :) jei! Mutta että nyt toivotan teille kaikille mukavaa tiistai illan jatkoa ja ollaan kuulolla. Hei ny!

Hei vaan hei!

Nonnih, tässähän on tullut vietettyä suorastaan hiljaiseloa viikon verran. Vähän on jäänyt juttuja päivittämättä, mutta ei elämä siihen kaadu. Täällä ollaan ja ihan hyvissä voimissa :D Tässä on tapahtunut niin paljon kaikkea mikä on vienyt mun energiaa ja joo kyllä aikaakin jossain määrin. Kaikki tapahtumat eivät todellakaan ole olleet positiivisia. On  ollut ystäväni parisuhdeongelmaa, joka on koskettanut muokin hyvin hyvin hyvin paljon, koska hän on mulle erittäin erittäin rakas ihminen. On käynyt kuolemantapaus ja ne ovat aina surullisia. On ollut ihan jäätävää menoa duunissa. Ja jäätävällä tarkoitan siis suorastaan absurdia menoa. Hohhoijaa, tilannetta voisi verrata hyvinkin pitkälti työpaikalla tapahtuvaan kiusaamiseen ja syrjimiseen. Olemme saaneet onneksi sinne ulkopuolista apua, mutta tilanne ei ole vieläkään täysin selvä. Joo, no eiköhän tässsä ollut muutamakin syy minkä takia on jäänyt blogautukset hieman vähemmälle huomiolle.

Nyt ehkä pännii tällä hetkellä eniten se, että en ole onnistunut koko päivän aikana siirtämään tänne blogiin mun tämän päivän kuva-antia :p Pylly! Mutta yritän vielä. Keinot on monet. Kohta voi sitten olla niin, että ne kuvat tupsahtavat tänne tuhatkertaisesti, ei olisi nimittäin ensimmäinen kerta ;) Let´s see.

Aivan mahtavat säät ovat olleet ilonamme. Niistä olenkin päässyt nauttimaan. Koirien kanssa on tullut käytyä Rajasaaressa ja kilpikonnat ovat päässeet rallaamaan pihalle. Ne on kyllä äärettömän liikuttavia otuksia, vaikka ei ehkä uskoisi. Niiden vipellystä ja touhuamista on oikeesti hauska seurata. Käy ihan rentoutumisesta.

Vaikka tälle viikolle on lupailtu vähän koleampaa säätä, niin tämän päivän säässä nyt ei ainakaan ollut mitään moittimista. Kun duunista pääsin himaan, lenkitin dogit, söin välipalan ja nappasin fillarin alle. Suuntasin kuinka ollakaan salille. TÄNÄÄN oli vuorossa selkätreeni, takaolat, hauis ja vatsa :) Pikku neiti lähti viettämään kesälomaa isänsä luokse, joten mulla ei ollut mikään kiire kotiin salilta. Oikeesti aika lailla rentouttavaa treenata kun ei tarvitse vilkuilla huonon omatunnon kolkuttaessa takaraivoon koko ajan kelloa. Tottahan toki mä teen joka kerta juuri niin kovaa ja hyvin kun kykenen, siitäkin huolimatta, että vilkuilen kelloa. On se nyt kuitenkin niin, että yhden suht pienen lapsen äitinä mä en voi höntyillä pitkin kyliä iltaa myöden, joten väkisinkin arkea on aikataulutettava aika tarkkaan. Nyt ei ole niin justiinsa. Tämähän käy siis melkein lomasta jo nyt :) Näin vähästä voi äitikin olla iloinen. Ja joo, kyllä mulla on ikävä pikku emäntää, mutta on se oma aikakin kuulkaas aika tärkeää. Tämän tietää jokainen äiti ;)

SELKÄ-TAKAOLAT-HAUIS-VATSA

-puolikas mave 
-ylätaljaa kahvoja vaihdellen
-t-kulmasoutu (mun lemppari)
-alatalja kapee ote

-takaolkasoutu sekä tangolla että taljassa

-hk taljassa
-hk käsipainoilla vinopenasta

-vatsarutistukset vastuksella
-vatsarutistukset pallon päältä

Tässä vielä päivän kevennykseksi kaikille lukijoille tyylinäyte penkkipunnerruksesta, vai oisko tuo vinopenkki, mene ja tiedä mitä tuo on, mutta no, sanotaan nyt näin, että tyylinsä kullakin. Eikö joku ole joskus sanonut, että ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita ;)

Lopuksi vielä jalkojen venyjä ja ei kun fillarin selkään ja kotiin. Ruoanlaittoa ja nautiskelua. Ah, kyllähän tämä elämä voi ihan ihquukin olla. Niinhän sitä sanotaan, että paistaa se päivä risukasaankin ja Murphyn lain lailla, nyt on ollut ikäviä uutisia ihan riittämiin pienen ajan sisälla, joten eiköhän tämä taas tästä iloksi käännyt. Kyllä se kääntyy ja elämä kantaa, niin se vain on ;) Ei muuta kuin ihan sairaan kovaa treenitsemppiä ihan jokaiselle! Hei ny!

P.S Nyt jäi sitten tämän päivän kuvat tästä postauksesta, mutta toisaalta, eipä mulla nyt juuri mitään ihmeitä olisi ollut esitelläkään :D joten paljosta ette paitsi jääneet ;)

Maanantaita :)

Johan se jälleen vierähti uusi viikko käyntiin. Kyllä oli viikonvaihde vallan erikoinen. Kaikenlaista omituista tapahtumaa mahtui matkaan mukaan. Eikä vähiten viikonlopusta jäänyt harmittamaan Suomen äärettömän onneton menestys Euroviisuissa (tosin biisihän oli kyllä mitäänsanomaton, että sinällään ei tullut yllätyksenä, mutta ei ne muutkaan olleet oikein mistään kotoisin!) ja Suomen kauhean huono tuuri lätkässä. Kyllä prossi ratkesi todella ikävällä tavalla, harmitus oli suuri, tietysti. Naamurissa sitten juhlitaan taas maailmanmestaruutta, ei siinä... siellähän juhlivat :) Ei Ruotsissa mitään vikaa (kai) ole :) kuninkaallisia ja kaikkee :D haha.

Sunnuntaina meillä olikin sitten broidin pojan synttärit Loimaalla. Minähän innostuin oikein tälläytymään. Olipa kuulkaas aika hassua katsoa itseään peilistä, kun oli oikein hiukset laitettu ja meikkiäkin mun mittakaavassa runsain mitoin :) Kerrankin laitoin päälleni jotain muuta kuin urheilukledjuja :D Olo oli kyllä hassuhko, mutta toisaalta oli oikeastaan ihan mukava pitkästä aikaa näyttää NAISELTA :D ainakin mielestäni näytin ;) ja väittäisin, että muo katsottiin koiralenkillä vähän eri tavalla kuin normaalisti mun hiihtäessä milloin minkäkinmoisissa pieruverkkareissa, jotka tuskin sytyttää ketään vastaantulijaa :D :D :D  Ihan kuin ois ollut bilettään lähös, ja niinhän me oltiinkin. Hauskat oli kekkerit tälläkin kertaa, että kiitos vaan Loimaa ;)

Päivänsankari syöttämässä lemmikkipupusiaan :)  Siinä on kuulkaas niin vekkuli poika, ettei toista samanmoista tule heti vastaan. Hän muun muossa pisti kaikkien päät pyörälle opettelemillaan korttitempuilla :o Meitsi oli ainakin ihan äimän käkenä. Kymmenen vuotias poika laittoi meitä ihan 6-0 :D  Isänsä tietysti toivoo, että pojasta tulisi menestyvä korttihai casinoilla :D hihi. 

Pariskunta <3

TÄNÄÄN olikin vuorossa sitten selkä-takaolat ja hauis :) Myös vatsat kuuluvat tähän päivään, mutta tänään jätin ne suosiolla seuraavaan treeniin. Olosuhteiden pakosta olin salilla vasta vähän jälkeen kuuden. Kävin duunin jälkeen tapaamassa lakimiestä ja voin sanoa, että kokemus oli miellyttävä. Se että eteneekö mun asia mihinkään, riippuu ihan siitä, miten isot nappulat on käytössä ja no, nehän ei kasva puussa, joten nyt harkitaan :/ Ei voi kehua, että Suomi olisi oikeusvaltio, koska selkeesti se jolla on eniten massia, vetää näissäkin asioissa pidemmän korren... helposti :/ Ei kiva, ei reilua, ei ollenkaan tasa-arvoista. Mutta niin se vain menee. Mutta tämä nyt ei liity mitenkään tämän päivän treeneihin, joten mennään siihen.

SELKÄ-TAKAOLAT-HAUIS (VOIMAVIIKKO)

-ylätalja
-puolikas mave
-t-kulmasoutu
-alatalja kapee

-hammersoutu (kummatkin kädet erikseen ;) )

-hk tangolla
-keskitetty hk kp

Treeni kulki hyvin, siitäkin huolimatta, että olin jotenkin tosi ärtynyt salille päästessäni. Tiedän mistä se johtuu, osaksi siitä että eilen valvoin yhden asian vuoksi yhteen asti, ehkä piempäänkin sängyssä, ennenkuin uni tuli, joten tietenkin olin tänään todella todella väsynyt aamusta. Olo kyllä piristyi päivän myötä, mutta sitten kelasin työpäivän aikana tulevaa lakimiehen tapaamista, jännitti tietysti, vaikka eihän mulla mitään syytä ole jännittää. Sitten kiireellä kotiin, vähän kaikenlaista säätöä himassa ennenkuin pääsin lähtee. Väsymys, pienet murheet ym. teki sen että fiilis oli hieman paska suoraan sanottuna salille mennessäni. Mutta yhtäkään treeniä en jätä väliin sen takia, että jokin asia harmittaa. Tällä kertaa ei niinkään mikään oma asia harmita, mutta olen kovin pahoillani ystäväni puolesta :/ Elämä ei ole reilua, se ei ole helppoa, eikä se päästä ketään myöskään helpolla ! Niin se vain on. No mutta, hyvä treeni, parempi mieli. Joten hyvä että lähdin ja hyvä että menin fillarilla ja hyvä että rauta kolisi taas ennätystahtiin :) jei!

Nyt sitten ravintoa kropalle, pieni chillaustuokio ennen nukkumaanmenoa ja olen jälleen huomenna iskussa. Uskokaa pois. Huomenna pääsenkin sitten ihastelemaan neidin partion päättäjäisiä. Lauletaankohan siellä taas käsi kädessä jotain :o öööö ... mä en ehkä kestä :D hah. No joo, mutta ei muuta kuin hyvää alkanutta viikkoa ja treenin räminää :) Se on moro!

Silver Member :D

Oih mikä duunipäivä. Ei terve. Kaikki noi meidän duunin sekavuudet, se kavallus ja kaikki kulminoitui jotenkin mulla tänään sellaiseen ärsytyksen tilaan, että olin aivan hirviö :( Mullehan maksettiin nyt ihan liian vähän liksaa ja okei, se oli sekaannus, mut jotenkin se oli piste iin päälle. Olen ollut niin huonolla tuulella. Ensin ilmoitetaan että lomarahoja ei makseta, sitten tulee liian pieni liksa... kulttuuri ja liikuntasetelit otettiin pois, kuukauden vika päivä ei enää syödä firman piikkiin. Osa noista on pieniä juttuja, mutta kun niitä kerääntyy paljon, niistä tulee iso ja vituttaahan se. Tämä mun ala on muutenkin niin alipalkattu, että tuntuu tosi tympeeltä kun säästöt kohdistuu työntekijöihin. Tänään just duunikaverin kanssa juteltiin, että vihoviimeinen säästökohde olisi duunarit, jotka ihan oikeesti mahdollistaa tuon firman olemassaolon!!! Mullakin on iso vastuualue, omaan erityisosaamista ja mun toimenkuva on laaja. Työkokemusta yli kymmenen vuotta ja valmistunut olen kymmenen vuotta sitten! Kyllä se pitäisi jossain näkyäkin, ei vaan niinpäin, että otetaan se vähäkin pois ja ollaan vaan tyytyväisiä kun jatkan työssäni. Tänään kävin esittämässä vitutuksen ollessa suurimmillaan, pienen vastalauseen meidän uudelle toiminnanjohtajalle. Katsotaan, saako hän vietyä meidän duunareiden asioita eteenpäin, toivottavasti!

No ja sitten kun tulin kotiin, katsoin että jahans, meillähän on partsi täynnä jengiä. Okei, ne oli nämä siivoojat. Luojan kiitos nyt on edes parvekelasit puhtaat. Muutenhan tuon remontin lopputulos ei vastaa lainkaan sitä käsitystä minkä itse olen saanut remontin teosta. Hyvä jos huomaa siellä jonkun käyneen :o aivan sukka remontti! Tein siitä jo reklamaation rempan suorittaneelle taholle ja vielä erikseen laitoin viestiä isännöitsijälle. Toivon, että tästä tulee jotain hyvitystä. Minähän en maksa satasta enemmän yhtiövastiketta sellaisesta rempasta jonka olisin voinut tehdä itsekin muutamassa päivässä!!!! Helvettiläinen. Jos tohon hommaan ei tuu jotain selkoa, otan yhteyttä kuluttajansuojaviranomaiseen. Mun on kyllä vaikea kuvitella, että olisin ainut tyytymätön tässä taloyhtiössä.

No postissa sentäs oli tullut jotain ilahduttavaa. Mä olen näemmä nykyään meidän salin Silver Member :D Aika räyhee salikortti entisen punaisen tilalle ;) Nyt viimeistään kaikille paljastui, että käyn ns. "neiti salilla". Tuo on niin uusi ja pramee, että välillä ihan hävettää. Joskus sellainen vanhanajan, hieman kellarimainen sali tuntuu varsin oikealta. Mielelläni siis käyn toisinaan valmentajani salilla jumppaamassa, siinä on vanhan kunnon kuntosalin tuntua :) Mutta siis varusteluhan tuolla on hyvä, joitakin puutteita lukuunottamatta. Peseytymistilat on hienot, eikä pukkarikaan huono ole. Palvelu on hyvää ;) Hieroja löytyy ja sinne olen menossa huomenna ja ilmaista Fustraakin tarjotaan jo toistamiseen, sinne menen perjantaina :D Ei siis valittamista.

Uusi salikortti. Oonko mä tosiaan ollut asiakkaana jo yli kolme vuotta :o aika menee niin nopeesti, huoh!

Ainut mistä voisin vielä kaiken muun lisäksi valittaa on tämä hemmetin flunssasta toipumisen aika. Mä luulen, että myös tämä käy hermon päälle, ettei pääse salille. Mutta mutta, jos vaikka huomenna taas vähän fiilistelis sielläkin. Mä en vaan voi nähtävästi elää enää ilman salitreeniä!!! Eipä kait tässä taasen muuta. Kohta tulee trimmattavaksi taas mun vanha kamu. Sitä odotellessa. Tästä illasta on pakko tulla parempi kuin edellisistä.

Hiljaa hyvä tulee!

Terveisiä jälleen arjen keskeltä. Alkaa tässä lentsu helpottaa, vielä on lievästi tukkoinen olo, mutta ei mitään pahaa :) Jes, loppuviikosta olen jo salilla jumppaamassa, ihan varmasti olen! Nyt kyllä chillaan, sillä en halua ottaa mitään tyhmiä riskejä sen suhteen, että saan jotain jälkitauteja ja joudun vielä kärvistelemään kauemmin sairasvuoteella. No jah, en mä ole sairasvuoteella maannut, paitsi lauantaina... ja vähän ehkä sunnuntaina, mutta muutenhan tässä ollaan paahdettu arkiaskareissa ihan normaalisti.

Duunissa on kiirettä niinkuin aina. Se nyt ei ole mikään yllätys. Kotona on tullut sitten puuhasteltua kaikenmoista yleishyödyllistä, esim. meidän pöytäprokkis on ottanut askelen eteenpäin jälleen. Käytiin maanantaina hankkimassa vähän petsausväriä, tumma ebenpuu on tuo väri ja no, kyllähän siitä näyttäis aika tumma tulevan, mutta juurikin niin, että puu näkyy hyvin värin läpi. 

Värin testailua.

Väri on hyväksytty, joten pikku apulainenkin sai jobin. Kyllähän pensselit heilu niin isommassa kuin pienemmässäkin kädessä. Sillä välin mä taiteilin iltapalaa :)

Niin tuossa taannoin taisin jotain mainita siitä, että julkaisin naamakirjassa uuden valokuvakansion nimeltänsä "Harrastukseni BF" No ensiksikin tämä BF ei ole ihan auennut kaikille ja toisekseen ne kuvat ovat saaneet odottamattoman paljon huomiota lähipiirissäni. :o En itse asiassa tiedä, onko se huomio ollut niin mieleen, vaikka se positiivista on ollutkin. Olen ehkä jonkun sekunnin murto-osan jopa miettinyt, että poistan sen kansion, tai teen siitä salaisen tai jaan sen vain harvojen ja valittujen kesken. Varsinkin nyt duunissa se on noussut vähän väliä puheenaiheeksi :o Tavallaan, vaikka se ihan leikkinä lasketaankin, välillä käy vähän nyppimään, että tähän kehon muokkaus, puntti harrastukseen, liitetään jotenkin aina aggressiivisuus. Jotenkin sellainen mielikuva istuu tiukassa, että kaikki vähänkin treenatummat = lihaksikkaat ihmiset ovat kovia nyrkin heiluttelijoita. Mä en vaan jotenkin tykkää :/ Vaikka mä olenkin toisinaan aika paha suustani, kiihdyn nollasta sataan sekunnissa, niin väkivaltaista musta ei saa tekemälläkään. Joten ihan leikilläänkin heitetyt läpät "Päivi lyö sitä..." ei oikein uppoo muhun. No joh, se siitä sitten. Katsotaan mitä tuleman pitää ;) Nyt mä taidan alkaa tekemään lähtöä nukkumaan, huomenna jälleen aikainen herätys ja illalla tiedossa koiran trimmaus. Ai kauhee... puuh. Perjantaille mulle onkin varattuna Fustra tunti :D ja itse asiassa torstaina olen menossa urheiluhierojalle, aaaaah. Ollaan kuulolla!

Uudet tuulet

Nonnih, nyt laitan ns. vettä myllyyn ja järkkäilen tässä asioitani. Olen päättänyt tehdä vähän isompia muutoksia elämässäni. Yksi niistä taitaa olla autosta luopuminen. Siihen vaikuttaa tietysti taloudelliset syyt, mutta myös kesän aikana olen tullut siihen tulokseen, että pyörä on ihan helvetin hyvä kulkuneuvo. Okei, työmatkat vähän vaikeutuu, mutta jos säitä pitelee, voin ihan hyvin fillaroida töihin ja takaisin. Siinä tulee semmonen lähemmäs nelkytä kilsaa sitten pyöräilyä päivää kohden ;) Tekee ihan hyvää. No katsotaan miten tämä irti autosta prokkis etenee. Sen lisäksi, että säästän siinä rahaa, säästän luontoa ja tietysti kohennan kuntoani, kun ei voi enää istahtaa autoon ja mennä paikasta toiseen ;) Tosin aika vähän mä muutenkaan käytän autoa mihinkään muuhun kuin töissä käyntiin. Nyt kesälläkin jos on ollut asiaa esim. stadin suuntaan, olen järjestäin mennyt sinne fillarilla, enkä suinkaan autolla. Viikonloppuna kävin pariin otteeseen Jumbossa asioilla, fillarilla.

No mutta toinen muutos. Laitoin juuri kuntosalilleni viestiä, että haluan katkaista jäsenyyteni sinne :o Ohhoh, nonnih, nyt joku tippu varmasti perseelleen, että täh?!?!?!? Toi himo jumppaaja, mitä se aikoo? No tähän on muutamakin syy. Olen tätä pidempään miettinyt. En enää juurikaan käy ryhmätunneilla, käyn vain salilla. Tuo kyseinen sali on suhteessa kalliimpi kuin se mistä tämän "urani" aloitin, joten ajattelin olla paluumuuttaja ;) Ja ohan siinä sitten sekin pointti, etten vahingossakaan törmää "sydänystävääni" enää tuolla, koska jostain kumman syystä, sekin on alkanut viihtymään puntilla sen jälkeen kun mä lopetin ryhmätunnit :/ Luulenpa ettei häntäkään paljon haittaisi, jos käytämme eri kuntosaleja jatkossa. Kyseinen ihminen teki niin ikävästi mulle aikoinaan (puhui paskaa selän takana julkisesti), että edelleenkin sen naaman näkeminen saa mun verenpaineen nousuun. En kaipaa lähelleni, edes näköetäisyydelle tommosia kaksinaamaisia pershäröjä ;) Eli siinäpä sitten. Ja tavallaan olen kaivannut sitä salia miltä lähdin. Se on semmonen vanhanajan sali, ei mitään turhaa prameilua. Tuo nykyinen on hieno tietysti, puitteet on komiat, mut ohan se vähän neitimäinen ehkä :D Ja tietty tässä painaa vaakakupissa myös tuo finanssipuoli. Jos voi säästää rahaa, eikä maksa ns. turhasta, niin miksi en tekisi muutosta. Sitä paitsi kaipaan niitä edellisen salin omistajiakin :)

Semmosia. Nonnih, pyykkikone pysähty, josko sitä nyt sitten lähtis vaikka fillarin selkään. Duunista laitetaan jo viestiä, että kait sä oot tulossa huomenna töihin, tuuthan... Duunikaveri on laitettu yhden toisen tohtorin pariksi, niin nyt hammaslääkärimme ilmeisesti itkee siellä verta, kun näyttää siltä, että se voi pahimmassa tapauksessa saada jonkun tumpelon tiimiinsä :D se on tottunut niin hyvään kun minä ja mun duunikaveri ollaan sen appareita ;) ei se tuu toimeen ilman meitä, hih. Semmottista. Mutta ei kait täs hittojakaan. Jos lähtis taas moikkaa Haltialan lampaita. Nyt siellä tuskin on ruuhkaakaan, niin vois vaikka vähän silitelläkin niitä karvapalleroita. Tyttö menee koulun jälkeen mummolle ja vaarille ja tuo tullessaan sieltä jauhelihaa, josta ajattelin loihtia vaikka lihapullia, nams. Kuulemisiin jälleen.

21082011 sunnuntai; fillarointia

Ihan heti ensiksi, tämä kuva ei liity mitenkään mihinkään anarkismiin tai SM touhuihin :D Vaan tämä on todellinen VASTAISKU ötököitä kohtaan!!!! Prrrrkele että ne on veemäisiä tuolla liikenteessä. Ei riitä että on "ajolasit" päässä, kun ne tunkee suuhunkin, satans sentään. No mä lähdin fillaroimaan Jumboon ja totesin taaaaas kerran matkalla tämän saman ongelman. Kirvoja ja ties mitä shittisontiaisia pilvin pimein liikenteessä. Ei jaksais koko ajan räkiä pitkin tienposkia niitä ötököitä suustaan :( yh. No Jumbossa sitten päätin lampsia suoraan Intersporttiin tsiigaa, et onko siellä näitä "tuubihuiveja", joita mulla tietysti on kaksin kappalein...tai peräti kolmekin taitaa olla, himassa jo valmiiksi, mutta yhtään ei tietenkään just nyt mukana, kele. No ostin sitten TAAS uudella kuosilla olevan yhden lisää :D Nyt sopii fillarin väriin ;) Mä oon niin muotitietoinen, minä olen muotitietoinen ja tytötkin sen huomaa... tai naapurin äijä ainakin, joka TAAS tuli iskuttaa kun lähdin. Miten ihmeessä se äijän käppänä sattuu aina oleen tossa samaan aikaan kuin minäkin???? Mä kysyn vaan. No nyt se oli kyl niin plekseissä jo, ettei saanut ulko-ovea auki, tai no, ainakin näytti siltä, et siinä menee joku puol tuntii. Ja taas samat jutut... ah ja yh. Perään vielä huuteli, et pidetään yhteyttä :D Ei hyvää päivää ja morjens taas. No joo... tästä ei varmaan mene pitkää tovia kun se vielä soittelee mun ovikelloa, sit varmaan alkaa sota sitäkin kohtaan ;) No joo, mut siis asiaan. Miten mä taas lähdin näin sivuraiteille. Niin tuosta huivista. Oli hemmetin hyvä kotimatkalla. Yhtäkään ötökkää ei tarvinnut kaivella suusta. No tissienväli niitä on täynnä, yöks, sinnehän ne mukavasti solahtaa topin kauluksesta sisään. Kiva. Pitää varmaan hankkia joku kokovartalo hyttysverkko asu :D Mut siis joo, suosittelen käyttämään huivia jos koette saman ongelman kohdanneen itseännekin. Ei kait se sellaisa sunnuntaipyöräilijöitä häiritse, noi ötökät nääs, mut kun tuolla paahtaa aika vauhtia ja suht aerobista kyytiä, niin kummasti ne ötökät löytää tiensä suuhun :( Ei niitä ehdi vaan väistää. No nyt ei enää lennä suuhun ei. Kiwwaaaaa. Eipä siinä. Tuli siis tehtyä mukava pyörälenkki, sääkin suosi, vaikka vähän aluksi näytti että vois tulla vettä. Huomenna ei sitten tarttekaan urheilla, eikä varmaan ylihuomenna... ja no katotaan sitten. Saan nimittäin suukirurgin puukosta :o uhhuh. Eli ensi viikolla ollaan sit saikulla, jebou. Tyhmää urheilun kannalta, mutta no, saapahan nukkua vähän pidempään ;) Kuulemisiin jälleen.

Perjantai

Ohhohhoijakkaa. Takana aika hektinen viikko jälleen. Töissä helvetillinen kiire kaikkina muina päivinä paitsi tänään. Ehdin siis soittelemaan mun soittolistaani aika kivasti, eli purettua ajanvarausruuhkaa :o Mukava päivä. Duunikaverit toi ranskan(työ)matkaltaan meille juustoja maisteltavaksi ja ah, olihan ne ihan sairaan hyviä, pakko myöntää.

Duunista suoraan kotiin. Pakollinen velvollisuus, laskujen maksu, voi yrjö että vihaan sitä osaa elämässäni. Vittu että on siistiä tuntea tekevänsä niska limassa töitä, että voi maksaa ihan vitusti laskuja... ja tehdä taas perse hiessä töitä seuraavan kuukauden... paaaaah. Anteeksi kielenkäyttöni, mutta kuvaa hyvin sitä fiilistä mikä on, kun maksan noi kaikki miljoonat laskut ja totean, että jaha, noh, niin, kiva... rahaa oli... vai oliko sittenkään. Niin no, minkäs teet, tälleen yksin elävänä, asunto ja autolainan omaavana yksilönä, voin sanoa, että elämä on!!!! Vitun kallista. Hohhoijaa, ja kun yhtään vähempään en tietty asuntoakaan ostaessani tyytynyt, vaan oli pakko saada kolmio (70 neliöö), niin jokainen voi laskea paljon tällaiset asunnot maksaa tässä stadin kupeessa :/ mmm-m. Juh... että silleen, mutta voinhan ainakin sanoa saavuttaneeni jotain elämässäni, omistan _oman_ asunnon, en kenenkään kanssa puoliksi, vaan ihan oman!!! Täällä määrään minä ;) No joo no joo no joo... liibalaaba... mennään asiaan.

Nyt treenikassi olalle ja kohti salia. Mitähän kivaa sitä tänään keksis...hmmm... jos vaikka jotain... hmmm... no katotaan. Kerron sitten :) Mukavaa perjantaita kaikille!

Jassooooo

Nonnih, kaikkea on ehtinyt tapahtumaan taas pienessä ajassa. Se miksi en ole "roikkunut" täällä muutamaan päivää johtunee siitä, että on ollut paljon tekemistä ja siitä, että olen kerrankin päättänyt panostaa hieman kotihommiin :) Olen ollut tytön kanssa... ja töissä... ja puuhastellut kotona. Huomenna olisi jälleen tarkoitus suunnata nokka kohti salia. Ehei, en ole unohtanut treenaamista, vaikka päivityksiä ei ole tullut tehtyä nyt ihan niin taajaan.

Ihmettelen jälleen tässä ääneen, miten jotkut ihmiset jaksavat olla niin ripustautuneita joihinkin ihmisiin, eksiinsä jne. Eikö olisi oikeesti aika elää omaa elämää ja olla piittaamatta toisten asioista. Tuskin se piittaaminen on vilpitöntä empatiaa, se on vaan jotain oman riippuvuussuhteen ylläpitämistä. Ärh, "lähipiirissä" palloilee yksi tällainen ja vaikka kuinka yritän olla ajattelematta asiaa ja vaikka kuinka olen tolkuttanut itselleni, että hänellä se vika päässä on jos jollain... niin silti se ärsyttää, ärh ja murh. No... joku kaunis päivä unohdan koko ihmisen olemassa olon, hope so!

No se siitä, oli vain pakko tuulettaa ajatuksia jälleen. Muuten oikeinkin hyvä fiilis, hassuja tapahtumia tällekin päivälle, kuten esim. muo pyydettiin kaiketi treffeille lauantaina ;) Uskoisin, että kyseessä voisi olla jonkin sortin treffit, no jos menemme ulos syömään ja elokuviin... niin ehkä voin ainakin pitää niitä treffeinä. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään uusi tuttavuus, uuuuuu, pidän taas salaisuuden verhoja edessä. Eipä sitä kannata alkaa huutelee, ennenkuin on huudeltavaa... sitä paitsi joku voi saada vielä näppylöitä ;)

Jetsulleen, mutta nyt... taidan jytkästä hiusvärit päähän. Pikkuneidille iski joku siivousvimma, oho... no siivoilkoon, ei mulla mitään sitä vastaankaan ole :D Tänään tein pitkästä pitkästä piiiitkästä aikaa niinkin perinteistä kotiruokaa kuin makaronilaatikkoa ja tyttö sanoi "Oli hyvää, tää oli ihan maailman parasta makaronilaatikkoa" :)

Nukkumaan

Nonnih, johan se alkaa olemaan tämäkin päivä jälleen pulkassa. Huh. Ohan ollut taas ohjelmaa,vaikka sairauslomapäivää olenkin viettänyt. Niin, tosiaan,tuon hampaan takia olen ollut tänään poissa töistä. Oli vähän harva hymy, kun tohtori poisti eilen koko hampaan :( Hitsiläinen, oli se pienimuotoinen shokki kyllä. Pyörin Myyrmannissa tietämättä edes mihin olin menossa tai mitä sieltä olin muka hakemassa... Oli pikkasen sekavat tunteet kaikesta. Toisaalta olin iloinen siitä, että titaanijuuri oli kondiksessa, mutta toisaalta olin poissa tolaltani siitä, että multa puuttui nyt yksi hammas eturivistä :o Huh. No mutta tänään sain sen takaisin. Tosin kiinnitys on nyt vain väliaikainen, sillä tuo halutaan kontrolloida vielä marraskuussa. Jos ien ja kaikki on lähtenyt parantumaan hyvin = ovat kunnossa, niin sitten tuo kruunu sementoidaan siihen uudelleen. Olen kyllä todella kiitollinen siitä mitä nuo tekivät hyväkseni tuolla kunnallisessa. Kaikki järjestyi parissa päivässä, jos nyt ei lasketa sitä, että siitä taitaa olla yli kuukausi kun ekan kerran menin näyttämään tätä hammasta sinne. Mutta siis itse korjaus tapahtui sitten nopeasti. Tuossa oli pakkokin kaiketi pitää pientä taukoa, jotta mun suu ehti parantua ennenkuin sitä kruunua lähdettiin irroittamaan. Ainakin olin ymmärtävinäni, että JOS siellä olisi ollut jonkin sortin luumurtumaa (jota rtg kuvassa ei tosin näkynyt) niin se ehtisi tuossa ajassa jo luutumaan. No, huh, hengästyn jo ihan pelkästä kirjoittamisesta. Olen niin jännittänyt tätä hammashommaa. Itkua vääntänyt ja nyt se alkaa olemaan ohi, onneksi. Kyllä ne tänäänkin, huom, tänäänkin jaksoivat päivitellä, että miten ihmeessä se on voinut mennä niin soiroksi. Ne eivät meinaa millään käsittää kuinka kovan iskun olen vaatinut, jotta tuo hammas on mennyt rikki. Juureen kiinnittyvä ruuvi oli kuulema vääntynyt, mikä on jo sinällään aivan ihme juttu. Lääkäri sanoi, että onneksi se ei ole katkennut, sillä silloin tuo titaanijuuri olisi ollut menetetty. Oi voi. No, muistoksi jää arpi huuleen... kiva, mutta onneksi se on suht huomaamaton. Hmph, jotenkin sitä soimaa itseäänkin, että miten on antanut mitään tällaista tapahtua edes. Onko se todellakaan ollut edes sen arvoista???? No ei kyllä ole, ei todellakaan ole!!!! No nyt tämä alkaa olemaan ohi ja toivon, etten enää koskaan joudu kokemaan mitään tällaista. Nyt nainen, nyt vihdoin ja viimein, nyt mä aijon "tulla järkiini". Vähän itsekunnioitusta, hitto mä en ansaitse tällaista kakkaa suoraan sanottuna. En todellakaan. Ansaitsen jotain paljon parempaa, niin haluan ainakin uskoa :) Jotenkin jo tällä hetkellä mulla on paljon vapautuneempi olo kuin aikoihin. Ehkä olen vain elänyt sellaista unelmaa, mitä ei ole oikeesti ollut edes olemassa. Jos ihmissuhteet, oli ne sitten pari- ja / tai kaverisuhteita, perustuvat epäluottamukseen ja valheeseen, niin eihän siitä herranjestas sentään voi tulla mitään. Ihminen vain on niin tyhmä eläin, ilmeisesti, että sen pitää kokea kaikki kantapään kautta tajutakseen jotakin. Nyt mä todella toivon, siis todella toivon, että olen ottanut opikseni, jälleen kerran ja voin jatkaa elämääni tästä eteenpäin rinta rottingilla, iloisena ja elämääni tyytyväisenä :) Aijon kohdentaa energiani sinne, mistä saan itsekin energiaa, en aijo tuhlata sitä enää vastakaijuttomaan ja epäkiitolliseen suhteeseen. Näin se vain on. Joku pääsee taas hieromaan karvaisia käsiään yhteen ja hykertelemään onnesta ... toisen epäonnesta, niitä ihmisiä on, ikävä kyllä. Mutta voin kertoa, en todellakaan ole onneton tällä hetkellä, olen kaikkea muuta, olen oikeasti vapaa!!!! Jei!

Huomenna aijon mennä hakemaan ekstra annoksen hyvää energiaa salilta. Vuorossa olisi kädet- ja selkä. Jei. Jos olen ajoissa liikenteessä, voisin mennä infrapunasaunaan treenin jälkeen, mutta voipi olla, että sitten tulee turhan kiire. No jos vaikka viikonloppuna sitten :)

Olen muuten tosi tosi tosi tyytyväinen tähän uuteen hiustyyliini. Tää on niin kiva ja helppo. Silti tämä on pitkä, mutta nyt niin paljon kevyempi. Voin pitää hiuksia auki, niin ettein ne roiku koko ajan tiellä ja silmillä. Saan kuivatettua hiukseni alle tunnissa :DDDD föönaamalla ja niistä tulee aika ihanan muhkeat :) Tosi kiva. Voisin käydä hakemassa sinimustan hiusvärin ja nyt varmaan yksi väri riittää koko kuontaloon, kun yleensä olen tarvinnut aina kaksi väriä! Muutosten aika :)

Voi jee, olen luvannut ottaa duunikaverini pienen snautserin viikonloppuhoitoon, en nyt vaan seuraavana viikonloppuna. Heillä on muutto silloin. Jei, sitten täällä on neljä koiraa...ja menoa varmasti piisaa. Uh, jos mulla ei ole muka kiire muuten, niin sitten ainakin on. Voi hyvänen aika... mutta mitä minä en tekisi rakkaiden ihmisten hyväksi :)

Nyt mä taidan vääntäytyä peiton alle. Kivaa, puhtaat lakanat ja tytöt vieressä. Mikäs sen mukavampaa. Tyttö on tainnut jo nukahtaa. Meillä oli mukava ilta kahdestaan kotona. Kiharsin tytön hiukset laineraudalla kun hän pyysi. Siitä tuli hieno. On häntäkin hiuksilla siunattu :) Ostin hänelle myös tänään tosi mageet farkut. Emäntä oli ihan innoissaan niistä. Hitsi hän näyttää niin isolta tytöltä jo :) mun pieni. Viikonloppuna menemme kaiketi vihdoin ja viimein katsomaan Toy Storyn. Näin ollaan puhuttu. Mä niin rakastan mun pikku perhettä.

Hyvää yötä!

Lauantai: käsi- ja selkätreeni + kaikkea muuta !

Jestas sentään, kukaan ei uskoisi, että tänään tuli todellakin nukuttua. Siis en muista, että olisi tällaista päässyt tapahtumaan mies muistiin. Joskus ehkä dagen efterissä on tullut nukuttua tälleen. Heräsin vast kahdentoista aikaa :O En meinannut uskoa silmiäni kun katsoin kelloa. Mutsi yritti soittaa ja ajattelin, et mitä hitsiä se tähän aikaa aamusta rimputtelee... ja joo, olipahan aamu, keskipäivä. Jessus. No mitäs siitä. Olenhan lomalla, olen sen ansainnut. Siitä suoraan koirien kanssa lenkille. Korostan, puolisko jatkoi nukkumistaan edelleen! Koiralenkin jälkeen aloin laittaa ruispuuroa ja keitin kupillisen teetä. Olen nyt päättänyt vähentää kahvin juomista. Pakkailin treenikassin. Kun olin tekemässä lähtöä salille, kysyin nätisti puoliskolta, että viitsisiköhän hän vähän tehdä kotitöitä kun ei kerran lähde salille. No sain sen verran nuivan vastauksen, että verenpainehan siinä pääsi pompsahtaa aika lailla korkeelle :O Ja kun minä olen _minä_, niin ryhdyin sitten itse hommiin. Osaan olla aikamoinen draama queen, kun sille päälle satun. Joten oikeinkin näyttävästi sitten tyhjensin astiakoneen, latasin sen uudelleen, imuroin ja siivosin kissanhiekka-astian. Jotain mun tahdista kertoo se, että aikaa tuohon settiin meni kaikkinensa varmaan viisitoista minuuttia. Eli aika apinanraivolla oltiin liikenteessä. Kun pääsen tuolle taajuudelle, ei kannata tulla eteen :DDDD Keitin vielä kahvitkin valmiiksi puoliskolle ja lähteissäni totesin nätisti: "Kiitti vitusti avusta, toivottavasti valmiiksi keitetty kahvi maistuu helvetin hyvälle!" ja painelin ovesta treenikassi heiluen pihalle. En mä oikeesti varmaan ollut _niin_ vihainen mitä annoin ymmärtää, mutta... mulle ei vittuilla sanotaan nyt näin ;) Ja koska tyttö ei ollut kotona, pystyin vähän laittaa vettä myllyyn :D

Salilla lähti normi käsi- ja selkätreeni. En ees viitsi sitä tähän toistaa. Oikein oli hienoa huomata, että pystysoutu lähti 20 kilolla aikas kevyeen tänään. Sain 15 toistoa kivuttomasti kasaan ja pari vikaa meni 12 toistolla :) Hyvä minä! Ekstrana otin tänään viparit eteen 7 kilolla x 15 kuten aina. Myös talja eteen lapiokahvoilla oli päivän ohjelmassa, 40 kiloo siinä ja toistoja revittiin 15! Ihan jees treeni. Salilla oli tänään joku perheliikuntapäivä. Oli paloautoa ja pomppulinnaa. Oliskohan pitänyt mennä pomppulinnaa lämmittelee :D Sain ilmasen kupin kahviakin treenin päätteeksi, wow ja jotain uutta "terveysjuomaa" mitä en ole vielä maistanutkaan. Jätin pullat ja keksit maistamatta, jei.

Soittelin puoliskolle salilta. Olin jo ihan leppynyt ja meitä jo nauratti koko "aamun" episodi. Totesin vain puoliskolle, että paree olla kukkia pöydällä odottamassa kun tulen... ja olihan siellä sitten odottamassa. Kyllä pisti suupielet hymyyn ja olihan siitä pakko ilahtua. Saipa hän suukonkin tuosta hyvästä. Jottei kenellekään jäisi epäselväksi kukan varsinainen koko, niin viereen laitoin tulitikun, muuten se olisi näyttänyt valtavalta leikkokukalta :DDDDD Ajatus on tärkein sanon minä, olen tuosta ihan yhtä otettu kuin kimpusta ruusuja. Näin helppo muo on miellyttää. Nyt tuo kaunis kukka on "maljakossa" eli snapsilasissa keittiön pöydällä luomassa tunnelmaa ;) jei!

Kävin kotimatkalla Tarjoustalossa. Oli tarkoitus ostaa sieltä protskujauhetta lisää, mutta yllätyksekseni huomasin, että siellä oli ihan mielettömät alennusmyynnit. Jo alennetuista hinnoista vielä -50% :O eli siellä oli paljon lähes ilmasta tavaraa. Mukaan tarttui tytölle pari lippistä ja sukkia, rintsikoita, useammat :) alushousuja, paitoja, muutamat tosi mageet legginsit ;) (eli ei niin mageet, mut oli pakko, kun oli niin törkeet, semmoisia käärmeennahkakuvioisia, oih, vähän seksyä :D). Puoliskohan totesi niistä, että kyllä noilla paikallisesta irtoo :D ei terve. No mut anyway, kyl ne ihan käyttökelposet on mun tunikoiden alla ;) Hyvin näkyy jo hieman erottuvat reisilihakset ;) sehän tässä oli taka-ajatuksena :D tietty, mikäs muukaan! Pidim siis pienimuotoisen vaatenäytöksen kotiintultuani, puolisko seurasi sen minkä tietokonepeliltään ehti :D

Tuon aivan uskomattoman shown jälkeen ryhdyin tekemään meille ruokaa. Tänään oli kyllä niin hyvät mätöt, ettei siitä voisi kukaan valittaa, ei myöskään puolisko... joka ei kyllä valita koskaan ruoasta mitään. Se syö ihan kaiken mitä nenän eteen laitetaan ja hyvä niin! Meillä oli salaattia. Oli paistettua kesäkurpitsaa, jonka päälle laitoin juuri kehittelemäni "tahnan"; sipulia, valkosipulia, couscousia, aromisuolaa, herne-maissi-paprikaa ja cremefresh sipuli! Se on niiiiin hyvää, ette kuule usko ennenkuin kokeilette. Kesäkurpitsaviipaleet paistoin pannulla miedolla lämmöllä, päälle pistin vähän aromisuolaa. Samaten sipulit kuulotin hyvin pannulla ennenkuin sekoitin ne tuohon "tahnaan". Sitten vain kesäkurpitsan päälle niitä tahnapalleroita lämpeämään. Avot, niin hyvää että! Sen lisäksi oli kanan filettä, itse maustamaani, ostin ne ihan naturellina kaupasta. Höyrytettyä kukka- ja parsakaalia ja punaviiniä :)Nams! Nyt on aika vähän juhlistaa sitä, että a) mulla alkaa vika lomaviikko ja b) maanantaista alkaa tiukka dieetti ja treeni kuukausi :O uhhuh, ihan kun mä oisin päästänyt itseni vähällä tähänkään asti.

Kuvassa meidän, ah, niin herkkä kynttiläillallinen :D

Nyt vain istutaan ja vietetään kahdenkeskistä laatuaikaa. Kyllähän tätäkin tarvitaan. Kaksin kotona... ja huomenna vapaapäivä :) Kivaa. Elämä on!

07082010 lauantai; jalka- ja vatsatreeni

Uhhuh, miten niin kuuma? Jei. Hiki valuu kun menee pihalle. Kotona saa taas pötkötellä tuulettimen edessä, jos haluaa, että on edes jokseenkin siedettävä olo. Meitsi tuskailee uuden puhelimen kanssa. Voi helvata, että voi jokin kapistus käydä välillä hermoille. Niin, no kun en ole mikään tekniikan ihmelapsi, niin... mitä muuta voi olettaa ja minähän en käyttöohjeita lue. Nyt on kauhea dilemma, miten helvetissä mä saan liitettyä kuvia kun päivitän kännykästä mun blogia? Ai että voi ottaa hermon päälle, kuin noin yksinkertaiselta kuulostava asia ei vaan onnistu, ei millään. Vittu soikoon, mä en vaan keksi, että miten... miten?!?!?!?!?!?!?!? Räyh! Jos joku viisas osaa auttaa... niin pliide, neuvoja vastaanotetaan, tääääänks!

Tänään nukuttiin peräti kymmeneen, sit oli jo pakko hilata äässi ylös sängystä. Puolisko ois mielellään kääntänyt vielä kylkeä, mutta minä raahasin hänet puoli väkisin koiralenkille. Alkumetrit hän kulki nuttu nurin, mutta pikkuhiljaa heräillessään herkesi jo jotain puhumaankin :DDDD Hän ei ole ihan aamuihmisiä, mutta ei sitä nyt puoleen päivään maata saakeli soikoon. Sitä paitsi oli tarkoitus lähteä salille ;)

Treenit meni ihan jeesh. Pikkasen sain painoja lisättyä johonkin. Näillä mentiin:

-lämmittely crossi 7min.
-pohjeprässi 55kg x 15 x 3 (ei paha ollenkaan)
-reiden ojennus 60kg x 15 x 3 (vikat toistot pistää irvistää edelleen)
-reiden koukistus 45kg x 15 x 3 (tässä pieni lisäys...muistaakseni)
-vatsarutistus 50kg x 15 x 3 (tänään tuntui tahmaiselta vikat toistot)
-kylkirutistus kelkassa op. x 10kg x 15 x 3 (mukavasti poltteli 5kg lisä!)
-kyykky 20kg x 15 x 2 25kg x 15 x 1 (femman lisäys, jei!)
-reiden ojennus taakse 42,5kg x 15 x 3 (tänään pisti puhaltelemaan)
-jäähdyttely crossi 20min.

Kylmä suihku, tosi kylmä, saunan lauteilla Hera80 (ylläri) ja kylmä suihku uudelleen. Ihanan freesi olo, loistavaa. Sitten puoliskon kanssa kaupan kautta kotiin. Ostettiin iltaa varten tortilla kamat, nam nam nam nam!!!! Vähän leffanamusia...ihq :D Sitten bongasin juuri uunista tulleen täysjyvä Onnenleivän. Ah... mä kun en ole syönyt leipää herra ties koska viimeksi, se tuoksu, se oli vastustamaton! Nappasin sellaisen matkaan ja kun tultiin kotiin, keitettiin kahvit ja natusteltiin Onnenleipää :) Oli aivan mahtavan hyvää. Sen jälkeen lähdimme koiruuksien kanssa kiertämään jälleen lampea. Hitto että hiki valu solkenaan. Mä vielä intouduin harjaamaan meidän isoo herraa. Juh, voin kertoa, että hiki lensi. Herrasta tuli kyllä siisti :) voi mun pientä miestä *pusu* Kaupan kohdalla puolisko kysys, että mennäänkö ostaa jäätelöä, no mentiin. Tarttui muutama puikkopaketti kotiin vietäväksi ja Bonaquaa, nam! Kyllä kesä on ihan jees :)

Mä jatkan puhelimeni pällistelyä. Hittolainen...mä vielä keksin sen miten saan kuvia puhelimesta tänne. Murh, ärh.

Ugh!

Tänään on se lepopäivä, ansaittu sellainen. Oli saamarin kiire töissä, en ehtinyt syömään koko päivänä :O Onneksi mulla oli noin 0,6l rahka-piimä-jogurttijuomaani mukana, niin vetelin sitä sitten välipaloina, ettei nyt ihan köpelösti käynyt. Tommoset päivät on tavallaan aika syvältä, sen vuoksi juuri, ettei kerta kaikkiaan ehdi syömään :( muuten kyllä diggaan että on tekemistä ja kiirettä.

Kaiken kruunaa se, että meidän pikku whippet neiti on sitten ripulilla. Yöllä vähän ennen kahta heräsin siihen kun hän piippasi makkarin ovella. Ulos oli päästävä. Ulkona oli aivan levoton ukkonen ja vettä tuli kuin esterin persiistä :O Mutta minkäs teet, pakko oli mennä. Sen muutaman minuutin aikana ehdimme kaikki kastua aivan läpimäräksi. Fiilil oli kuin ois kylmään suihkuun juossut kun menin rapun ovesta ulos :/ No siinä keskeytyi mukavasti yöunet. Myös pikkuneiti päätti herätä, uh. Aamulla kello soi taas klo 5.45 armollisesti, eikä auttanut kuin nousta ylös vaan. Ois niin tehnyt mieli jäädä nukkumaan...sitä paitsi, mä näin jotain ihan ihme untakin... Hmmm... se oli jotain...painajaista... jotain outoa se oli, nyt en muista.

Otin sit whippettini mukaan duuniin. Tottahan toki se yrjösi auton takapenkille, kuinkas muutenkaan. Tosi täydellistä. Sama toistui myös kotimatkalla... jei! Välillä kyllä mietin, että mitä hemmetin järkeä on lemmikkieläinten pidossa?!?!?!?!? Ainakin tällaisina yrjö-paska rumbahetkinä :( murh.

Sitten kun tulin töistä kotiin, olin pissattanut koirat ja alkanut siivoomaan kissanhiekka-astiaa (ihanaaaa!) niin faija soittaa. "Koskas oot tulossa?" Siis hä, mutsin piti tuoda tyttö kotiin tänään... No se oli autuaasti unohtanut sen ja siellä odotettiin, että _minä_ tulen hakemaan. Voi vee, hommat senkuin paranee. Minä olen himassa alusvaatteisillani, hirvee hiki pinnassa kun pesen ja puunaan tuolla kuumassa kylppärissä kissan astiaa... en ole ehtinyt vieläkään syömään ja sit soitetaan, oletko tulossa? Ööööö, ihan vähän vissiin mun ääni tiukkeni puhelimessa, että mitä hitsii, eihän tän nyt näin pitänyt mennä. No äsken faija soitti ja sanoi lähtevänsä kävelemään tytön kanssa tännepäin. No ok, hyvä niin, ehdin lopulta syömään itsekin. Eli onko mun arki kiireistä???? Öööö, on, ihan sika kiireistä...aina! Puoliskokin tekee nyt sellaista duunivuoroa, ettei se ehdi juuri ollenkaan osallistumaan mihinkään arkiaskareisiin... ja sekin tuntuu vähän epäreilulta. Mä lennän pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja kun hän lopulta tulee kotiin, kaikki on valmista?!?!?!?!?!? Epistä sanon minä.

Ulkona tuulee ihan hulluna. Onko se myrsky nyt tulossa, apua. No siitä huolimatta meidän ois tarkoitus mennä anoppilaan grillailee tänään illalla, jos ja kun ehkä tuo puolisko ehtii kotiin tuolta ihmisten aikaan. Toivottavasti. Tämmöstä siis täällä tänään. Huomenna pitänee sitten taas jumppailla :) jei.

Sunnuntai huomenta!

No ohhoh, en meinannut uskoa silmiäni, kun katsoin kellon olevan jo yhdeksän :O Ja vähän äkkiä ylös sängystä :D Kahvin keittoon.

Illalla tuli kyllä valvottua, viimeisimmät kerrat kun katsoin kelloa, niin...taisi olla joskus ennen yhtä :/ en juuri koskaan valvo niin myöhään. No eilen tuli otettua ne päikkärit, mikä tietysti vaikutti siihen, ettei niin kovin väsyttänytkään. Oli muutakin ajateltavaa. Olen taasen prosessoinnut mielessäni tilannetta, enkä oikein tiedä siihen muuta ratkaisua kuin minkä sittein tein. Saman ratkaisun olen kyllä tehnyt useamman kerran tässä samaisessa asiassa, eli jossain asiassa minäkin osaan olla epäjohdonmukainen, eikä tunnu löytyvän tahtoa ja itse kuria tämän asian suhteen. Mutta nyt puhummekin sydämenasiasta ja no, kuten sanontakin kuuluu "Kaikki on sallittu sodassa ja rakkaudessa". En tiedä, tuntuu vain, että olen niin puun ja kuoren välissä. Haluan aina uskoa ja toivoa, se ei ole loppunut koskaan... mutta sitten tulee tämä klassinen vedetään matto jalkojen alta... mistä seuraa niin typerryttävä pettymyksen tunne jälleen... tulee sellainen olo, että miten mä voin olla näin tyhmä ja typerä, enkä koskaan opi tätä kuviota. Aina vaan yritän uskoa, yritän panostaa... yritän yritän yritän... ja tämä yritys kyllä toimii myös itseään vastaan siinä määrin, että se tsemppi uupuu josssain vaiheessa minustakin, kun tulee se olo, että hakkaa vain päätään seinään. Sit on kerta kaikkiaan siinä pisteessä että on vihellettävä peli poikki ja otettava välimatkaa. Mutta en halua sellaistakaan, sehän on aivan maailman typerintä, eihän sillä tavalla voi elää... kait... no en tiedä, on sitä niin sairaita parisuhde kuvioita päässyt näkemään läheltä ja vähän kauempaakin... että terve. Mutta joka tapauksessa, minä en halua sellaista. Miksi yrittää naama irvessä jos lopputulos on kumpaakin tyydyttämätön? Niin, onko siinä mitään järkeä. Sanokaapa se hyvät ihmiset ja varsinkin sinä joka luulet tietäväsi tästäkin asiasta vittu kaiken (tai jätä sittenkin sanomatta, sillä ei kiinnosta pennin vertaa). (viittaan nyt erääseen blogikirjoitukseen, joka koski minua ja minun parisuhdettani, mutta tähän on kait totuttava täällä internetin ihmeellisessä maailmassa, että ihmisten on pakko ruotia myös toisten ongelmat ja esittää siinä sivussa besserwissereitä, vaikka omatkin asiat ovat retuperällä... mutta onhan se hyvä, että jotkut ovat niin täydellisiä ;) _omasta_ mielestään, että on varaa kommentoida jonkun tietyn ihmisen elämää ja elämäntapoja ;) :p) No juh, mutta se siitä asiasta. Mutta siis kuten huomaa, tänään en noussut ihan sillä oikealla jalalla...vaan just sillä väärällä. Voipi olla että kuntosalin puntit saavat kyytiä idag ;)

Tiedossa onkin, ainakin näiltä näkymin Corea ja punttia. Eilen juoksin, kävin tekee muutamat ylävartalolihassarjat, crossailin ja juoksin. Tänään "vähän" rennompi ote, pidettäkööt vähän niinkuin lepopäivää, käyn vain Coressa ja puntilla. En ajatellut juosta tänään... jos sää olisi kaunis, voisin pyöräillä, mutta ei nyt näytä lupaavalta. Katsotaan. Mikään ei helpota sisäistä tuskaa niinkuin siirtää siihen käyttämänsä energia liikuntaa, jolloin ei tarvitse edes turhia miettiä. Silloin sitä keskittyy vain siihen tekemiseen. Ja koska elämä ei ole koskaan liian helppoa, ei ainakaan minulla, niin minkäs sitä ihminen sille voi. Ei voi mitään. Nyt aamupalastamaan.

Päivä vaihtuu iltaan

Lounas ja Päivällinen:
-iso salaatti: jäävuorisalaattia, kurkkua, paprikaa, tomaattia, raejuustoa, muutama papu, lounaalla myös Päivänsäde oliiveja (ihan parhaita) kastikkeeksi oliiviöljyä
- paistoin jauhelihapihvejä (naudanpaistista), maustoin pienellä määrällä suolaa, jauhelihamaustetta, pippurimix, valkopippuri, mustapippuri, oregano/basilika. Jauhelihataikinaan lisäsin yhden kananmunan.

Lounaalla join pelkkää vettä, Päivällisellä Gefilus Piimää. Taas voimme huomata, että yksi välipala jäi välistä, kun minä vetelin sikeitä tytöt kainalossa :D Heräsinkin niin, että kaupat olivat sulkeneet puoli tuntia aikaisemmin, eli heräsin ilta puoli seitsemän :O Eli viikonlopun liikuntaboosti on tehnyt tehtävänsä. Luonnollinen tapa väsyttää kroppaansa, ei tarvita unilääkkeitä tms. :) Hyvä vinkki niille, jotka kärsivät unensaantiongelmista ja/ tai univaikeuksista. Kuinkahan paljon niiden taustalla on muutakin kuin masennus ja/ tai stressi??? Varmaan suurimmaksi osaksi univaikeuksien taustalla on epäterveelliset elämäntavat, päivärytmin epämääräisyys, liikunnan vähyys jne. Kun harrastaa kerta päivään liikuntaa, edes jossain muodossa, niin salettiin vaikuttaa positiivisella tavalla unen laatuun. Minäkin olisin tietysti voinut pantata untani illemmalle, niin olisin saanut nopeasti unenpäästä kiinni yötä vasten :) No mutta, oli vain niin hyvä hetki, hyvä olo, käperryin filtin alle ja tytöt tulivat tietysti ihan iholle :) Voiko siinä sitten olla nukkumatta???

Tänään suon itselleni jälkkäriksi kahvia ja Eskimopuikon :) pitää itseään vähän palkitakin ;) (seli seli seli seli)

Tänään myös alakulo on vallannut hetkittäin mieleni. Niin, kukaan muu kuin minä itse ei voi tietää mistä se johtuu. Huoh, elämä kun ei aina mene niinkuin elokuvissa. Liian monta pettymystä... vastoinkäymistä = mission impossible tai jotain. Ja sanotaan nyt tämäkin tässä lyhyesti ja ytimekkäästi "Ei paljon kuulu muille!" joten se aivoton yksilö joka kokee jonkin sortin pakkoa ottaa kantaa mun elämään, tämä on sulle "Haista jo valmiiksi vittu ;)" Lähes raivostuttavin piirre ihmisessä on kaksinaamaisuus. Esitetään suurimman osan ajasta jotain niin kilttiä ja puhtoista ym. mutta selän takana annetaan puukkoa. Mutta no, sehän kertoo vain siitä, että oma pää on pehmeää tavaraa.

Ja jottei verenpaineeni pääse nyt lähtemään ihan käsistä :D niin vähän vähemmän vakaviin aiheisiin. Onnistuin ajoittamaan, näemmä, koiralenkkini mukavasti siihen ainoaan ajankohtaan kun tänään ei ole satanut vettä :) Nyt sitä näyttää tulevan taas kuin esterin perseestä. (mistä tuo sanonta on saanut alkunsa. Olen kuullut huhua, että joskus on ollut jokilaiva nimeltänsä Esteri. Niillähän on aikoinaan ollut siellä perässä semmoinen valtava härpätin jonka voimalla ne ovat puskeneet eteenpäin. Sieltähän sitä vettä sitten roiskuaa, eli tästä tulisi sanonta, vettä tulee kuin Esterin perseestä. Pitääkö paikkansa, en tiedä, mutta kuulostaisi loogiselta). Lenkillä meidän pikkumies (eli valtava jättikoirani) löysi rikkinäisen limenvihreen sählypallon ja se piti kantaa polleena kotiin asti. Nyt tuo pallo lojuu olohuoneen lattialla. Sitähän voi sitten seuraavaksi ihmetellä vaikka pikkuemäntä, kun kotiutuu huomenna isänsä luota :)

Kissani taasen on linnoittautunut läppärini taakse, siinä näyttäisi olevan niiiiin mukavaa, kun kone pitää lämpimänä. Tytöt makaavat taas ihan kiinni minussa ja ukko valtasi sohvan kun minä hilasin äässini sieltä tänne. Niin, tällaista tämä meidän elo parhaimmillaan. Täydellinen rauha, _oma_ rauha :) Nautin tästä, vaikka en tietenkään nauti siitä tilanteesta mikä johti taas tähän täydelliseen omaan rauhaan.

Uuuuh!

Ihana päivä, aurino paistaa ja linnut laulaa :) Eilisen illan vitutus... on kaikonnut. Fiilis on hyvä. Joskus vituttaa, joskus ehkä vielä vähän enemmän. Heh. No juh, mutta tosiasia lienee, että ihan meitä kaikkia vituttaa joskus, enemmän tai vähemmän tärkeät asiat ja asiasta kuin asiastahan saapi tehtyä ongelman. Itse en kuulu siihen kastiin, jotka laukoisivat reikäpäässä omia mielipiteitään ja kannanottojaan kovaan ääneen. Kyllä sanon mitä ajattelen, mutta kuten vanha viisas sananlaskukin sanoo, että vaikeneminen on kultaa, niin joskus on hyvä osata pitää mölyt mahassa :) Ju, mutta siksipä voin täällä sanoa mitä sylki suuhun tuo, joten korostan, ettei nyt jää epäselväksi, että se mitä kirjoitan tänne...niin ihan niin suorasanaisesti tuskin puhuisin kenellekään... Tai no jossain aivan äärimmäisen äärimmäisen äärimmäisen yllättävässä ja räjähtävässä riidassa saattaisi pari sammakko karata suustani... mutta aika harvinaista. Jeps. Mut ju, en sano, että olisin mistään eri mieltä mitä olen avautunut täälläkin, ihan seison sanojeni takana.

Ruokaa pitäs laittaa, sillä olisi tarkoitus suunnata, yllätys yllätys, kuntosalille tästä treenaamaan. Tänään, jos oikein nyt muistan, taisi vuorossa olla cardio crossing :) uu jee. Ruoaksi tulee kananfileesuikaleita, salaattia, couscousia. Salaattikastike on tietysti oliiviöljy. Nih. Eli tässä pysyttäydytään. Olen alkanut, ihan omaksi iloksi, eli huvin ja urheilun vuoksi, punnitsemaan, miten paljon salaattia teen töihin evääksi. En siis laske mitään kaloreita tms. ihan niin friikahtanut en sentään ole. Käytän kuitenkin ihan yleisiä mittoja, kuten ruokalusikallinen, kourallinen jne. Tuo punnitseminen lähinnä ihan sen vuoksi, että tulisi jonkinmoinen perstuntuma siihen, mitä mikäkin painaa. Eli jos suositus on, että syö 750 g päivässä kasviksia, niin tiedän, että noin puolet siitä määrästä syön työpäivän aikana, loput sitten kotosalla. Aina muuten puhun siitä mitä _minä_ syön, mutta nyt kerrenkin voisin mainita, että myös pikkuemäntä syö hyvin pitkälti samalla kaavalla kuin minäkin :) Eli myös _hänen_ ruokalautasensa täyttyy suurimmilta osin vihanneksilla ja proteiinin lähteenä ihan kuten äidilläänkin, kana, kala tai punainen liha. Raejuusto maistuu myös hänelle tosi tosi hyvin :) Niin. Juu...tästäpä päästäänkin seuraavaan aiheeseen...

... eli eli. Jos me jaksammekin töissä aina märistä siitä, kuinka jotkut voivat lihottaa lemmikkinsä sellaiseen kuntoon, kuin niitä ikävä kyllä aika usein näkee...niin ihan sama pätee lapsiin. Siis melkein järjestäin, jos vanhemmat ovat ylipainoisia, niin perheen lapsetkin ovat pullukoita / lihavia :( mun mielestä se on aivan järkkyä. Jos ei itse välitä omista läskeistään, omasta huonosta kunnosta, omista epäterveellisistä elämäntavoistaan, niin millä oikeudella tartuttaa sen saman vian omiin lapsiin. Pieniin viattomiin ihmisiin. Se on mun mielestä niiiiiiin järkyttävää, että mä en käsitä, miten sellaiset ihmiset kehtaavat edes näyttää naamaansa. Painukoot hevon sanonko minne, jos kehtaavatkin alkaa puhumaan jostain vitun geeneistä, se geeni on roskaruoassa! Huh, että taas verenpaine pompsahti.

Jeps, mutta nyt menen pakkailee treenikassiani. Ihanaa päästä taasen jumpalle :) jei!

Ai että ai että ai että ai että...

Huoh. Olen menossa nukkumaan. Oli vain pakko päästä sanomaan jotakin jostakin, mikä taasen pistää vihaksi / ärsyttää. Muo ärsyttää tekopyhät ihmiset, jotka luulevat, että oma tapa toimia on oikein. Jotka näkevät vikoja kaikkialla muualla ja muissa, paitsi itsessään (tahi,jos nyt on vähän liian iso perse, tai tissit ei mahu liiveihin, tai voi ei voi ei voi ei voi ei, kynsi lohkesi, niin sitten on suru puserossa ja kauheasti vikaa omassa itessään). Syytellään aina kaikkia muita, muiden tapoja toimia tms. Onkohan näille ihmisille tullut koskaan mieleen,että ehkä jotkut toimivat vain osaamallaan tavalla, eivätkä _välttämättä_ tietoisesti halua loukata tai olla ilkeitä. Niin, no ei varmaan, koska he itse ovat aina niin helvetin korrekteja joka helvetin tilanteessa, juu eivät tod ole. Mutta koska he ovat niin säälittäviä itkupillejä, niin ainahan se on hyvä syytellä muita, eivätkä he näe vikoja itsessään. Hehän ovat niin helvetin täydellisiä, omissa pilvilinnoissaan, mutta samalla niin helvetin masentuneita ja ties mitä häiriöisiä, kosa MUUT ovat tehneet heidän elämästään helvettiä...siis edelleenkään heissä ei ole mitään vikaa. Vanhemmat ovat perseestä, entiset ja ehkä nykyiset puolisotkin ovat olleet ihan perseestä tai ovat... läheisetkin ovat perseestä, joku entinen yhteinen tuttavakin on niin perseestä kun se vaan on niin perseestä... ja voi että voi että voi että sentään kun _häntä_ ei koskaan ymmärretä oikein ja _häntä_ ei koskaan oteta huomioon oikealla tavalla tai tarpeeksi paljon. Voi kyynel. Mitä vittua, ottakaa hyvät ihmiset itseänne niskasta kiinni. Älkää ruikuttako. Ihminen saa toki olla masentunut, voi olla ahdistunut, voi olla ihan mitä vain, mutta johan se nyt on helvetti, jos ei kykene näkemään itsessään mitään vikaa. Kaikki elämän vastoinkäymiset johtuvat muista ihmisistä. Ihmisistä jotka heidän mukaan eivät osaa käyttäytyä, käyttävät liikaa tai ainakin melkein käyttävät fyysistä ja / tai henkistä väkivaltaa, niillä on tietysti alkoholiongelma (siis tietenkin unohdetaan nyt se oma päihderiippuvuus niihin omiin pikku pillereihin jotka koostuu rauhottavista ja kipulääkkeistä ja ties mistä iloisuuspillereistä, mutta sekin on vain niiden toisten vika, että niitä joudutaan käyttämään, just just just just), ne ei tee koskaan mitään tai ainakaan eivät oikein eikä oikeana hetkenä jne. Ai vittujen vittu. No mutta hei, okei, no nyt täytyy myöntää, miksi ottaisin tästä ongelmaa, no en tod ota, mutta siis saahan sitä ihminen sanoa mitä mieltä on asioista. Ja hei, en minäkään ole täydellinen, en helvetti vieköön ole täydellinen, en ole ulkoisesti, en sisäisesti, mutta mulla on sentään munaa myöntää se. Olen kasvanut alkoholisti perheessä jossa on ollut ihan riittämiin perheväkivaltaa. Olen elänyt lapsuuteni ainaisessa pelossa ja tiukassa herran nuhteessa. Joutunut toteamaan kerta toisensa jälkeen, että kaikki lupaukset on tehty rikottaviksi. Olen elänyt köyhyydessä, olen elänyt lapsena perheessä joka on kokenut taloudellisen konkurssin, joutunut taloudelliseen perikatoon. Olen joutunut häpeämään omia vanhempiani... olen pelännyt heitä... Olen itse saattanut itseäni vaarallisiin tilanteisiin, olen hetkittäin elänyt kuin pellossa. Mutta mitä vittua, niin moni muukin tässä maailmassa joutuu kärsimään ja vielä paljon enemmän. No mutta... taas summasummarum, vituttaa sellaiset kermaperseet, jotka ovat itseasiassa täydellisiä narreja. Mitä vittua haukkuvat toisia, kun kuitenkin pyrkivät hyötymään heistä...ja mitä vittua ne sitten edes tekee sellaisten ihmisten lähellä tai haluavat olla yhteydessä millään tavalla jos katsovat että ne ovat niin sairaan epäonnistuneita ihmisiä ihan kaikessa. Joo... no mutta... kun oli pakkko sanoa, niin oli pakko sanoa. Toisten selän takana paskaa puhuvat nuijat ovat niin niin niin niin niin pohjasakkaa itse, että siinä ei paljon kuule trendivaatteet ja hiuslaitteet auta, rakennekynsistä, valkaistuista hampaista ym. puhumattakaan. Sehän vain kertoo kuinka epäaitoja ihmisiä he itse ovat. Ju, tästä tekstistä voi päätellä, että antipatiani kohdistuu naisihmisiin, ju, näitä varmasti löytyy miehistäkin, mutta en ole vielä onnistunut tutustumaan yhteenkään. Vitun pellet!

Ja mitä muuta. Olen yksin, olen ihan tyytyväinen kun olen yksin. Ihmettelen vain, miten voi jotakuta toi miestä väkevämpi viedä aina välillä niin kovaa... Nih... olen sitä nähnyt elämässäni niiiin paljon, ettäpä että, voin kertoa, ettei se säväytä. Joten jos joku muo yhtään on osannut lukea, niin tietää, mitä mieltä olen alkosta, sen käytöstä...sen runsaasta käytöstä, sen käytöstä viikolla... jne. Sou vat, ei kiinnosta tällä hetkellä, ei niin pennin vertaa. Onneksi olen itse oman itseni herra ja muo ei viedä kuin pässiä narussa... Enkä tietenkään tekisi niin itsekään kenellekään. Joten so must go on!